Uutiskirje 2/2024

[AnneliO]

Kuulumisia Koha-Suomelta

Versionvaihto Koha-Suomen näkökulmasta

Versionvaihdon valmistelu aloitettiin heti edellisen versionvaihdon jälkeen. Seuraavan version testaukseen ja kehitykseen varatut kimppakohtaiset Koha-asennukset päivitettiin yhteisöversioon 23.11. Samalla käytiin läpi ja toteutettiin tietokantoihin tarvitut muutokset sekä pakolliset ohjelmistopäivitykset kuten Elasticsearch-hakukoneen päivitys uuden Koha-version kanssa yhteensopivaan versioon. Kohan uusien ominaisuuksien läpikäyntiä ja dokumentointia jatkettiin koko versionvaihtoprosessin ajan.

Koha-Suomen kehittämistä ja ylläpitämistä ominaisuuksista ja liitännäisistä tehtiin tiketit, jotka vastuutettiin kehittäjille. Tikettien avulla seurattiin, että kaikki tarvittavat koodimuutokset tulee tehtyä ja testattua uudessa versiossa hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa. Tavanomaisten viikkokokousten lisäksi kehittäjät pitivät toisensa ajan tasalla tikettien tilanteesta kuukausittaisissa versionvaihtopalavereissa. Toiminnot tuotiin pääkäyttäjien testattaviksi ja mahdolliset virheet korjattiin. Samalla pääkäyttäjät raportoivat muista uudessa versiossa ilmenneistä ongelmista, joihin kehittäjät mahdollisuuksien mukaan etsivät ratkaisuja yhteisöstä tai toteuttivat toivotut korjaukset itse. Viikolla 14 uusi Koha-versio avattiin myös muiden kuin pääkäyttäjien testattavaksi ja uusista ominaisuuksista järjestettiin esittely.

Ennen uuden version tuotantokäyttöönottoa tehtiin vielä päivitys testiympäristöihin, jotka tietokantojen sisältöä lukuun ottamatta vastasivat hyvin yhdenmukaisesti tuotantokäytössä olleita järjestelmiä. Seuraamalla varsinaista versionvaihtoa varten laadittua työjärjestystä varmistettiin, että kaikki tarvittavat työvaiheet on huomioitu ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin varauduttu. Samalla saatiin arvio siitä, paljonko tuotantojen päivityksiin tulisi varata aikaa.

Varsinainen versionvaihto aloitettiin sunnuntai-iltana 5.5.2024. Uuden version koodi ja asetukset kopioitiin tuotantoon, tietokannat päivitettiin ja uudelleenindeksointiin. Uusi versio otettiin käyttöön viikolla 19, jolloin ajastetut ajot ja asiakasviestintä käynnistettiin ja kirjastot avattiin asiakkaille.

Yleisesti ottaen versionvaihto sujui hyvin. Uusia ominaisuuksia tuli paljon, mutta edellisiin vuosiin verrattuna korjattavaa oli suhteellisen vähän. Haasteita oli lähinnä käännös- ja ulkoasutiedostojen käsittelyssä sekä Elasticsearchin päivittämisessä. Yksittäisiä ongelmia toki tulee vastaan vieläkin ja niitä korjataan sitä mukaa kuin ehditään. Seuraavan versionvaihdon valmistelu aloitetaan heti kun yhteisö julkaisee version 24.05, näillä näkyminen 28.5.2024.

Asiakasvarmenteet uusitaan taas elokuussa

Jotta Kohaa voi käyttää, pitää koneelle olla asennettuna ns. asiakasvarmenne, joka sallii pääsyn oman kimpan Kohaan. Ilman varmennetta pääsy estetään. Kyseessä on tietoturvatoimi, jolla varmistetaan, että kirjastojärjestelmään pääse kirjautumaan vain ne henkilöt, joilla on työnsä puolesta oikeus niin tehdä. Asiakasvarmenteet uusitaan kerran vuodessa.

Kimpoissa ja kunnissa on erilaisia käytäntöjä siitä, miten asiakasvarmenteet jaellaan ja asennetaan koneille. Osalla asentamisen tekee kunnan IT-tuki keskitetysti, osalla henkilökunta itse asentaa varmenteen. Kummassakin tavassa on omat hyvät puolensa ja kimppa/kunta arvioi itse, kumpi tapa sopii heille.

Uusi asiakasvarmenne tulee jakoon kimpoille elokuussa viikolla 32 ja se tulee olla asennettuna koneille 31.8.2024 mennessä, jotta Kohan käyttöön ei tule katkosta. Vanha varmenne kannattaa poistaa samalla koneelta. Varmenteen voi kuitenkin asentaa tämänkin jälkeen, jos se on jostain syystä unohtunut tai et ole töissä sen vaihtuessa. Kohaa ei vain pääse käyttämään ennen kuin uusi varmenne on asennettu.

Asiakasvarmenteen asennusohje löytyy Koha-Suomen verkkosivuilta Ohjeista Tietoturvaohjeista Pääsy Kohaan -kohdasta

Kuulumisia Koha-kirjastoista

Kirkes-kirjastot

Keravan kirjasto Vuoden kirjasto -kilpailun finalisti

Keravan kirjasto on päässyt finaaliin Vuoden kirjasto -kilpailussa. Valintaraati kiinnitti huomiota erityisesti Keravan kirjastossa tehtävään tasa-arvotyöhön. Voittajakirjasto palkitaan Kirjastopäivillä Kuopiossa kesäkuun alussa.
Vuoden kirjasto -kilpailussa etsitään yleistä kirjastoa, joka tekee yhteiskunnallisesti erityisen vaikuttavaa työtä ja rakentaa tulevaisuuden kirjastoa. Kirjasto on kunnan sydän ja sillä on kunnassaan vahva rooli yhteisöllisenä toimijana.

Lapin kirjasto

Smartbox Ranualle

Ranuan kirjasto ottaa käyttöön SmartBoxin toukokuun lopussa avatussa uudessa S-marketissa. Kirjastomaatiksi nimetty SmartBox korvaa vanhassa kaupassa olleen perinteisen palautuslaatikon. Kirjaston asiakkaat voivat valita varaustensa noutopaikaksi Ranuan kirjastomaatin, jolloin varausten nouto onnistuu kauppa-asioinnin yhteydessä. Varausten noutoon asiakas tarvitsee kirjastokortin ja PIN-koodin. Palautusten jättäminen hoituu ilman kirjastokorttia ja palautukset kirjautuvat heti palautetuiksi. Ranuan kirjastomaatti on tällä hetkellä ainoa (yleisissä) Koha-kirjastoissa oleva SmartBox.

Rekku palvelee Lapin kirjaston asiakkaita

Lapin kirjastojen sisäistä aineistokuljetusjärjestelmää kutsutaan Rekku-kuljetukseksi. Rekku-kuljetus sai alkunsa hankkeessa mutta muuttui vakiintuneeksi käytännöksi 2000-luvun alkupuolella. Rekku-kuljetukset toimivat Lapin kirjastojen välillä päivittäin kuljetusliikkeen kuriiripalveluna ja siten se palvelee kaikkia Lapin kirjaston asiakkaita.

Rekku-kuljetuksen logistinen solmukohta on Rovaniemen kaupunginkirjaston Saarenkylän toimipisteessä toimiva logistiikkakeskus. Päivittäin logistiikkakeskuksen kautta kulkee aineistoa 500-1 800 kpl. Logistiikkakeskuksessa työskentelee kaupunginkirjaston palkkaamana 2 vakituista henkilöä, joiden toisena vastuualueena on myös kaupunginkirjaston Kirjat kotiin -palvelu, joka on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät enää itse voi käyttää kirjastopalveluja korkean iän tai muun rajoitteen vuoksi.

Rekku-kuljetusten pohjalla toimii jokaisen Lapin kirjaston käytössä oleva kirjastojärjestelmä Koha sekä yhteinen Lapin kirjaston Finna -verkkokirjasto, jotka mahdollistavat Lapin kirjastojen asiakkaille aineistovarauksien tekemisen sekä mieluisan noutopaikan valitsemisen ympäri Lappia. Rekku kuljettaa aineiston lähtevästä kirjastosta asiakkaan toivomaan noutopaikkaan.

Lapin kirjastoihin kuuluu yhteensä 21 kuntaa ja välimatkat ovat maakunnan alueella ovat pitkiä. Eteläisimmän kirjaston (Simo) ja pohjoisimman kirjaston (Utsjoki) välimatka on noin 600 kilometriä, joten parhaimmillaan aineiston matka kotikirjastosta varauksen tehneen asiakkaan toivomaan noutopisteeseen ja takaisin kotikirjastoon voi olla yhteensä noin 1 200 kilometriä. Rekku kuljettaa kuitenkin tämänkin välimatkan muutaman päivän-parin viikon aikana asiakkaalle, riippuen miten aikataulullisesti ennalta sovitut aineiston noutopäivät osuvat kohdilleen. Pienet viivästykset eivät yleensä asiakkaita haittaa, vaan yhteiskuljetuksesta saatu asiakaspalaute on normaalisti hyvin kiittävää. Vaikka rekku-kuljetus on asiakkaalle näkymätön palvelu, on se erittäin merkittävä tukipalvelu yhdenvertaiseen sivistykseen ja lukemisen edistämiseen pitkien välimatkojen Lapissa.

Saarenkylän logistiikkakeskus. Kuva: Vesa Maunu.

Lapin pääkäyttäjät esittäytyvät

Lapin kirjastoon kuuluvat kaikki Lapin alueen 21 kuntaa, joista Ylitornio ja Pello muodostavat Tornionlaakson seutukirjaston, ja Sompion kirjastoon kuuluvat Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski. Kimpassa Kohan pääkäyttäjinä toimivat Maria Joona Ranualta, Leena Kinnunen Rovaniemeltä, Pia Kusmin Torniosta ja Noora Suvanto Tornionlaakson kirjastosta. Pääkäyttäjätyöstä pidetään tuntikirjanpitoa, ja tämän perusteella tehdyistä tunneista laskutetaan vuosittain alueen kuntia asukasmäärien mukaan. Kunkin Koha-työhön käyttämät tunnit vaihtelevat, ja ovat noin 10 % - 25% kokonaistyöajasta.

Pääkäyttäjät vastaavat päivittäisestä tukityöstä päivystysviikoittain, ja käyttäjien yhteydenotot pyritään ohjaamaan pääkäyttäjien yhteispostiin. Käyttäjätunnusten tilauksia, oikeusmuokkauksia ja poistoja varten on käytössä lomake, jolla alueen esihenkilöt voivat ilmoittaa tarvittavista muutoksista. Alueen henkilökunta vastaa Kohan kalenterista, muuten ylläpitovastuu on pääkäyttäjillä.

Kehittämisen tukena Lapissa toimii Koha-käyttäjäryhmä, jossa on jäseniä eri puolilta Lappia. Käyttäjäryhmä on mukana mm. uusien versioiden testaamisessa sekä päättämässä uusien toimintojen käyttöönotosta. Käyttäjäryhmä tekee myös esityksiä Lapin kirjastojen johtoryhmän päätettävistä asioista.

Pääkäyttäjät osallistuvat viikoittain Koha-Suomen yhteiseen pääkäyttäjäpalaveriin, lisäksi heillä on oma viikoittainen palaveri. Koha-Suomen asiantuntijaryhmässä Lappia edustaa Leena Kinnunen, varajäsenenä Pia Kusmin. Kokousten lisäksi yhteyttä muiden Koha-kirjastojen pääkäyttäjiin ja Koha-Suomen kehittäjiin pidetään Matrix-keskustelukanavan kautta.

Lapin kirjastosta osallistutaan myös Koha-Suomen Indeksointi- ja tiedonhakuryhmään sekä Kuvailutyöryhmään (Mauri Aittaniemi, Rovaniemi) sekä Kotipalveluryhmään (Soile Arkivuo, Rovaniemi).

Lastu-kirjastot

Järjestelmän vaihtoprojekti etenee aikataulussaan. Nykyinen kirjastojärjestelmä suljetaan 16.9. aamulla, ja Koha avautuu tuotantokäytössä maanantaina 30.9.2024. Lastu-kirjastot siirtyvät samalla käyttämään Suomi.fi-viestejä asiakasviestinnässä.

Syksyllä Lahdessa otetaan käyttöön uusi kirjastoauto, johon tulee Lyngsoen lainausautomaatin lisäksi saman firman äly-palautushylly.

OUTI-kirjastot

Kaikissa OUTI-kimpan kunnissa on pian ainakin yksi omatoimikirjasto, kun Muhos avaa omatoimensa asiakaskäyttöön juhannusviikolla. Kimpan eteläisimmässä kunnassa Pyhäjoella vietettiin omatoimen avajaisia 8.5.24. Muut kunnat ovat ennättäneet asialle jo aiemmin.

OUTIssa on ollut kiinnostusta laajentaa kuntarajat ylittävää aineistokellutusta. Tällä hetkellä Raahen ja Oulun aineistot kelluvat keskenään, muutamaa poikkeusaineistoa lukuun ottamatta, sekä Oulun aineistot yksisuuntaisesti Iin, Limingan, Lumijoen, Pudasjärven ja Pyhäjoen kirjastoissa. Pyhäjoen kirjastolla on kiinnostusta laajentaa kellutusta myös oman aineiston osalta niin, että aineistot voisivat kellua myös koko OUTIssa tai esimerkiksi Oulun ja Raahen kirjastoissa. Kellutuksen laajennussuunnitelmia jatketaan tulevana syksynä.

OUTIn Koha-tuki tarkistaa Koha-käyttäjätunnusten oikeudet joka toinen vuosi. Koha-tuki on lähettänyt jälleen kaikille esihenkilöille henkilökuntansa tunnukset tarkistettavaksi, vastaavatko käyttäjän oikeudet nykyisiä työtehtäviä ja onko käyttäjä vielä työsuhteessa. Koha-tuki päivittää käyttäjätunnukset tarvittaessa. Tarkistuskierros on töisevä, mutta tietoturvan kannalta välttämätön ja Oulussa myös kaupungin sisäisen tarkastuksen vaatima tehtävä.

Oulun kaupungilla on auki erikoiskirjastovirkailijan määräaikainen tehtävä (17.6.-31.12.24), joka sisältää OUTI-kirjastojen Koha-pääkäyttäjätyötä 40% työajasta. Hakuaikaa on 3.6.2024 asti. OUTI-kirjastoissa on Koha-pääkäyttäjätehtävissä pyritty pitämään 3 henkilöä, joiden työpanoksesta yhteensä 2 henkilötyövuotta on varattu pääkäyttäjätöihin. Tällä hetkellä pääkäyttäjäresurssia on käytössä hieman vajaat 2 HTV.

Vaara-kirjastot

Vaara-kirjastoissa 10 vuotta Kohaa

Vaara-kirjastot on Pohjois-Karjalan kuntien yhteinen kirjasto. Maakunnan kirjastojen yhteistyö oli sujuvaa jo aikaisemmin, mutta vuoden 2013 aikana päätettiin liittyä yhteiseen kirjastokimppaan, jonka kirjastojärjestelmä on Koha. Yleisökilpailun perusteella kirjastokimpan nimeksi valikoitui Vaara-kirjastot. Jokunen-kimppa otti Kohan tuotantokäyttöön 24.5.2014 eli tänä keväänä tuli 10 vuotta täyteen.

Kasvun vuodet

Juuan kunta kuului Joensuun seutukirjaston kanssa Jokunen-kimppaan. Mukaan liittyi vielä samana vuonna Valtimon kunnan kirjasto marraskuussa. Vuoden 2015 huhtikuussa mukaan liittyi Pielisen kimpan kirjastot eli Ilomantsi, Lieksa ja Nurmes. Lokakuussa mukaan tuli Kirkas-kimppa maakunnan eteläosista eli Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Heinäveden kunta siirtyi Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alusta ja Vaara-kirjastoihin helmikuun alusta 2021.

Omatoimikirjastot

Vaara-kirjastoissa on ollut omatoimikirjastoja käytössä vuodesta 2015 lähtien. Joensuun seutukirjastossa on tällä hetkellä 14 omatoimikirjastoa, jotka kaikki käyttävät Hypernovan Toveri-omatoimilaitteita. Tänä vuonna on kilpailutetaan Joensuun seutukirjaston omatoimikulunvalvontalaitteet. Muissa Vaara-kirjastoissa on käytössä myös muita omatoimikulunvalvontalaitteita, mutta koko maakunnassa seurataan mielenkiinnolla Joensuun kaupungin tekemän kilpailutuksen tulosta.

Vaski-kirjastot

Vaski-tasoisen kellutuksen laajenemiseen valmistautuminen

Vaski-kirjastoissa on kellutettu ja hankittu koko kimpan kesken musiikki cd-levyjä vuoden 2023 alusta lähtien. Saman vuoden lopulla päätettiin ryhtyä valmistelemaan kellutuksen laajentamista muuhunkin av-aineistoon. Valmistelua työstää oma työryhmä ja kuluvana keväänä Vaskissa on kelluttamista varten muun muassa karsittu ja yhtenäistetty elokuvien hyllysijoittelusta kertovia tietoja ja siirretty ne kokoelmakoodeiksi.

Rfid-haravakokeilut

Turussa on testattu kahta eri haravaa: Nordic ID Merlin Blade ja 3M DLA Model 804. Haravaan siirrettiin Kohan raportti, jolla haettiin hyllystä mm kadonneita, kadonneina poistettuja, kuljetuksessa olevia ja/tai toiseen kokoelmaan kuuluvia. Molemmat haravat löysivät listaan merkittyjä niteitä, mutta 3M harava osoittautui käyttökelpoisemmaksi, koska se lukee kaikkia Vaskin RFID-tagityyppejä ja huomioi myös tagit, jotka ovat jääneet riffaamatta sekä pystyy käsittelemään jopa yli puolentoista miljoonan niteen listoja. Kirjojen haravointi onnistui hyvin, LP ja CD-levyjen haravointi sen sijaan oli ongelmallista.