Kisko afterparty pe 16.12. klo 16-18

Suomen johtava Rails-talo Kisko järjestää kurssilaisille illanvieton pe 16.12. klo 16-18

Jos haluat mukaan, kysy ilmoittautumislinkkiä matti.luukkainen@helsinki.fi tai Discordissa kurssikanavalla tai @mluukkai

Jatkamme sovelluksen rakentamista siitä, mihin jäimme viikon 5 lopussa. Allaoleva materiaali olettaa, että olet tehnyt kaikki edellisen viikon tehtävät. Jos et tehnyt kaikkia tehtäviä, voit täydentää ratkaisusi tehtävien palautusjärjestelmän kautta näkyvän esimerkivastauksen avulla.

Testeistä

Osa tämän viikon tehtävistä saattaa hajottaa jotain edellisinä viikkoina tehtyjä testejä. Voit merkitä tehtävät testien hajoamisesta huolimatta, eli testien pitäminen kunnossa on vapaaehtoista.

Muistutus debuggerista

Viikolla 2 tutustuimme debuggeriin. Jos debuggeri ei ole vielä löytänyt tietänsä sinun työkaluvalikoimaan niin tässä vielä nopea kertaus käytöstä.

Debuggerin käyttö on erittäin helppoa. Riittää kirjoittaa komento binding.pry (tai hieman huonommin toimiva Railsin natiividebuggeri komennolla binding.break) mihin tahansa kohtaan sovelluksen koodia. Seuraavassa esimerkki:

class PlacesController < ApplicationController
   # ...

  def search
    city = params[:city]
    binding.pry
    @places = BeermappingApi.places_in(city)
    if @places.empty?
      redirect_to places_path, notice: "No locations in #{city}"
    else
      @weather = ApixuApi.weather_in(city)
      session[:city] = city
      render :index
    end
  end

Tarkastelemme siis debuggerilla BeermappingApia käyttävää osaa sovelluksesta. Kun nyt sovelluksella haetaan jotain olutravintolaa avaa debuggeri konsolisession koodiin merkittyyn kohtaan:

From: /myapp/app/controllers/places_controller.rb:13 PlacesController#search:

    10: def search
    11:   @city = params[:city].downcase
    12:   binding.pry
 => 13:   @places = BeermappingApi.places_in(@city)
    14:   @weather = Weather.current(@city)
    15:
    16:   if @places.empty?
    17:     redirect_to places_path, notice: "No locations in #{@city}"
    18:   else
    19:     session[:last_city] = @city
    20:     render :index, status: 418
    21:   end
    22: end

[1] pry(#<PlacesController>)> params
=> #<ActionController::Parameters {"authenticity_token"=>"n7tewb4WlQqBhhr0dc_hFWc5r2VCiBIroM4q0N1AkYn7pXcRdjA61k98XguiVPm3QRmNShjzoMZ-Hy7KbQ9WZg", "city"=>"helsinki", "commit"=>"Search", "controller"=>"places", "action"=>"search"} permitted: false>
[2] pry(#<PlacesController>)>

eli pystymme mm. tarkastamaan että params hashin sisältö on sellainen kuin oletamme sen olevan.

Suoritetaan sitten seuraava komento ja katsotaan että tulos on odotetun kaltainen. Seuraavan komennon voi suorittaa komennolla ne:

From: /myapp/app/controllers/places_controller.rb:14 PlacesController#search:

    10: def search
    11:   @city = params[:city].downcase
    12:   binding.pry
    13:   @places = BeermappingApi.places_in(@city)
 => 14:   @weather = Weather.current(@city)
    15:
    16:   if @places.empty?
    17:     redirect_to places_path, notice: "No locations in #{@city}"
    18:   else
    19:     session[:last_city] = @city
    20:     render :index, status: 418
    21:   end
    22: end

[3] pry(#<PlacesController>)> @places.size
=> 12
[4] pry(#<PlacesController>)> @places.first.name
=> "Pullman Bar"
[5] pry(#<PlacesController>)> exit

viimeinen komento jatkaa ohjelman normaalia suorittamista.

Debuggerin voi siis käynnistää mistä tahansa kohtaa sovelluksen koodia, myös testeistä tai jopa näkymistä. Kokeillaan debuggerin käynnistämistä uuden oluen luomislomakkeen renderöinnin aikana:

From: /myapp/app/views/beers/_form.html.erb:15 #<Class:0x00007ffb824e7ac0>#_app_views_beers__form_html_erb__2870933239970559054_132200:

    10:       </ul>
    11:     </div>
    12:   <% end %>
    13:
    14:   <% binding.pry %>
 => 15:
    16:   <div>
    17:     <%= form.label :name, style: "display: block" %>
    18:     <%= form.text_field :name %>
    19:   </div>
    20:

[1] pry(#<#<Class:0x00007ffb824e7750>>)> @styles.size
  Style Count (3.8ms)  SELECT COUNT(*) FROM "styles"
  ↳ (pry):7
=> 8
[2] pry(#<#<Class:0x00007ffb824e7750>>)> @styles.first
  Style Load (3.6ms)  SELECT "styles".* FROM "styles" ORDER BY "styles"."id" ASC LIMIT ?  [["LIMIT", 1]]
  ↳ (pry):8
=> #<Style:0x00007ffb83062cd8
 id: 1,
 name: "European pale lager",
 description:
  "Similar to Munich Helles, many European countries reacted to the popularity of early pale lagers by brewing their own. Hop flavor is significant and of noble varieties, bitterness is moderate, and both are backed by a solid malt body and sweet notes from an all-malt base.",
 created_at: Thu, 01 Sep 2022 11:49:42.556514000 UTC +00:00,
 updated_at: Thu, 01 Sep 2022 14:06:48.157892000 UTC +00:00>
[3] pry(#<#<Class:0x00007ffb824e7750>>)>

Uuden oluen luomisen lomakkeen bäkymätemplateen on siis lisätty <% binding.pry %>. Jopa näkymän apumetodin options_from_collection_for_select kutsuminen mahdollista debuggerista käsin:

[3] pry(#<#<Class:0x00007ffb824e7750>>)> options_from_collection_for_select(@styles, :id, :name, selected: @beer.style_id)
  Style Load (3.9ms)  SELECT "styles".* FROM "styles"
  ↳ (pry):9
=> "<option value=\"1\">European pale lager</option>\n<option value=\"2\">Pale Ale</option>\n<option value=\"3\">Porter</option>\n<option value=\"4\">Weizen</option>\n<option value=\"5\">watery</option>\n<option value=\"6\">IPA</option>\n<option value=\"7\">lowalcohol</option>\n<option value=\"8\">Lowalcohol</option>"

Eli vielä kertauksena kun kohtaat ongelman, turvaudu arvailun sijaan debuggeriin!

Rails-konsolin käytön tärkeyttä sovelluskehityksen välineenä on yritetty korostaa läpi kurssin. Eli kun teet jotain vähänkin epätriviaalia, testaa asia ensin konsolissa. Joissain tilanteissa voi olla jopa parempi tehdä kokeilut debuggerin avulla avautuvassa konsolissa, sillä tällöin on mahdollista avata konsolisessio juuri siihen kontekstiin, mihin koodia ollaan kirjoittamassa. Näin ollen päästään käsiksi esim. muuttujiin params, sessions ym. suorituskontekstista riippuvaan dataan.

Bootstrap

Toistaiseksi emme ole kiinnittäneet ollenkaan huomiota sovelluksiemme ulkoasuun. Modernin ajattelun mukaan HTML-koodi määrittelee ainoastaan sivujen tietosisällön ja ulkoasu määritellään erillisissä CSS-tiedostoissa.

HTML:ssä merkataan elementtejä luokilla (class), ja id:illä, jotta tyylitiedostojen määrittelemiä tyylejä saadaan ohjattua halutuille kohtiin sivua.

Määrittelimme jo muutama viikko sitten, että application layoutiin sijoittamamme navigointipalkki sijaitsee div-elementisssä jolle on asetettu luokka "navibar":

<div class="navibar">
  <%= link_to 'breweries', breweries_path %>
  <%= link_to 'beers', beers_path %>
  <%= link_to 'styles', styles_path %>
  <%= link_to 'ratings', ratings_path %>
  <%= link_to 'users', users_path %>
  <%= link_to 'clubs', beer_clubs_path %>
  <%= link_to 'places', places_path %>
  |
  <% if not current_user.nil? %>
    <%= link_to current_user.username, current_user %>
    <%= link_to 'rate a beer', new_rating_path %>
    <%= link_to 'join a club', new_membership_path %>
    <%= link_to 'signout', signout_path, method: :delete %>
  <% else %>
    <%= link_to 'signin', signin_path %>
    <%= link_to 'signup', signup_path %>
  <% end %>
</div>

Määrittelimme viikolla 2 navigointipalkille tyylin lisäämällä hakemistossa app/assets/stylesheets/ sijaitsevaan tiedostoon application.css seuraavat:

.navibar {
  padding: 10px;
  background: #efefef;
}

CSS:ää käyttämällä koko sivuston ulkoasu voitaisiin muotoilla sivuston suunnittelijan haluamalla tavalla, jos silmää ja kykyä muotoiluun löytyy.

Sivuston muotoilunkaan suhteen ei onneksi ole enää tarvetta keksiä pyörää uudelleen. Bootstrap http://getbootstrap.com/ on tyylikirjasto, joka sisältää suuren määrän web-sivujen ulkoasun muotoiluun tarkoitettuja CSS-tyylitiedostoja ja JavaScriptiä. Bootstrap on pitkään nauttinut suosiota web-sivujen ulkoasun muotoilussa käytettävien kirjastojen joukossa. Bootstrap oli aikoinaan ensimmäinen laajalti suosiota saavuttanut tyylikirjasto, sittemmin tyylikirjastoja on syntynyt todella suuri määrä, muutamana esimerkkinä mainitkoon Material UI ja hieman uudempi tulokas Tailwind CSS

Aloitetaan sitten sovelluksemme bootstrappaaminen gemin https://github.com/twbs/bootstrap-rubygem avulla. Lisätään Gemfileen seuraavat:

gem 'bootstrap', '~> 5.2.0'
gem 'jquery-rails'
gem 'mini_racer'

Asennetaan gemit komennolla bundle install, asennuksen jälkeen sovellus tulee uudelleenkäynnistää.

Gemin asennusohjetta noudattaen lisätään tiedoston app/javascript/application.js ALKUUN seuraavat

//= require jquery3
//= require popper
//= require bootstrap-sprockets

Muutetaan myös tiedoston app/assets/stylesheets/application.css pääte muotoon scss ja lisätään tiedoston loppuun rivi

@import "bootstrap";

Kun nyt avaamme sovelluksen selaimella (ja sovellus on uudelleenkäynnistettu), huomaamme jo pienen muutoksen esim. fonteissa.

Navbar

Bootstrapissa käyttöliittymä rakennetaan CSS-luokkina määritellyistä komponenteista. Eräs esimerkki bootstrapin komponenteista on navbar, jonka avulla voidaan muotoilla sovelluksen navigaatiopalkki.

Muutetaan tiedosto app/views/layouts/application.html.erb seuraavaan muotoon:

<!DOCTYPE html>
<html>
  <head>
    <title>Ratebeer</title>
    <meta name="viewport" content="width=device-width,initial-scale=1">
    <%= csrf_meta_tags %>
    <%= csp_meta_tag %>

    <%= stylesheet_link_tag "application", "data-turbo-track": "reload" %>
    <%= javascript_importmap_tags %>
  </head>

  <body>
    <nav class="navbar navbar-expand-lg navbar-dark bg-dark">
      <div class="container-fluid">
        <button class="navbar-toggler" type="button" data-bs-toggle="collapse" data-bs-target="#navbarSupportedContent" aria-controls="navbarSupportedContent" aria-expanded="false" aria-label="Toggle navigation">
          <span class="navbar-toggler-icon"></span>
        </button>
        <div class="collapse navbar-collapse" id="navbarSupportedContent">
          <ul class="navbar-nav me-auto mb-2 mb-lg-0">
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'breweries', breweries_path, { class: "nav-link" } %>
            </li>
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'beers', beers_path , { class: "nav-link" } %>
            </li>
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'ratings', ratings_path , { class: "nav-link" } %>
            </li>
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'users', users_path , { class: "nav-link" } %>
            </li>
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'clubs', beer_clubs_path , { class: "nav-link" } %>
            </li>
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'places', places_path, { class: "nav-link" }  %>
            </li>
            <li class="nav-item">
              <%= link_to 'styles', styles_path , { class: "nav-link" } %>
            </li>
            |
            <% if current_user %>
              <li class="nav-item">
                <%= link_to "#{current_user.username}", current_user , { class: "nav-link" } %>
              </li>
              <li class="nav-item">
                <%= link_to "Rate a beer", new_rating_path , { class: "nav-link" } %>
              </li>
              <li class="nav-item">
                <%= link_to "Join a club", new_membership_path , { class: "nav-link" } %>
              </li>
              <li class="nav-item">
                <%= link_to "Sign out", signout_path, class: "nav-link", data: {turbo_method: :delete} %>
              </li>
            <% else %>
              <li class="nav-item">
                <%= link_to "Sign up", signup_path , { class: "nav-link" } %>
              </li>
              <li class="nav-item">
                <%= link_to "Sign in", signin_path , { class: "nav-link" } %>
              </li>
            <% end %>        
          </ul>
        </div>
      </div>
    </nav>

    <%= yield %>
  </body>
</html>

Bootstrapin dokumentaatio ei ole ihan selkein mahdollinen, mutta pienellä ihmettelyllä saimme aikaan navigaatiopalkin, joka on sisällöltään entisen kaltainen.

Vaikka Bootstrapilla muotoiltu navigaatiopalkki on koodina pidempi ja sotkuisempikin kuin aiempi navigaatiopalkkimme, on sillä kuitenkin eräs merkittävä etu. Jos sovellusta tarkastellaan "isolta" näytöltä, näkyy navigaatiopalkki normaalisti:

Jos taas sovellusta tarkastellaan pienemmältä näytöltä, esim. mobiililaitteelta, näytetään navigaatiopalkin sijaan symboli, jota klikkaamalla navigaatiopalkki aukeaa alaspäin:

Bootstrapilla muotoiltu navigaatiopalkki on responsiivinen, se mukautuu sovellusta käyttävän selaimen kokoon.

Grid

Sen lisäksi että Bootstrapilla voi helposti muodostaa responsiivisen navigointipalkin, voidaan Bootstrapin grid-järjestelmän avulla jakaa sivu erillisiin osiin, ks. https://getbootstrap.com/docs/5.2/layout/grid/

Muutetaan tiedoston app/views/layout/application.html.erb alaosassa oleva yksittäisten näkymätemplatejen renderöinnin kohdan merkkaava

<%= yield %>

muotoon

<div class="container">
  <div class="row">
    <div class="col-sm-8">
      <%= yield %>
    </div>
    <div class="col-sm-4">
      <img
        src="http://www.cs.helsinki.fi/u/mluukkai/wadror/pint.jpg"
        width="200"
        style="padding-top:30px"
      >
    </div>
  </div>
</div>

Eli sijoitamme Bootstrapin containeriin, eli varsinaisen sivun sisällön sisältävään osaan yhden rivin, jonka jaamme kahteen sarakkeeseen: 8:n levyiseen johon kunkin sivun tiedot upotetaan ja 4:n levyiseen osaan jossa näytämme kuvan riippumatta siitä millä sivulla ollan.

Sivun pohja on nyt kunnossa ja voimme hyödyntää bootstrapin tyylejä ja komponentteja sivuillamme.

Notifikaatio

Useissa sovelluksen näkymissä on rivi

<p id="notice"><%= notice %></p>

jonka avulla käyttäjälle näytetään erilaisia notifikaatioita, mm. Beer was successfully created.

Notifikaatiot kannattaa muotoilla bootstrapin alert-komponentin avulla:

<% if notice %>
  <div class="alert alert-primary" role="alert">
    <%= notice %>
  </div>
<% end %>

Sen sijaan että tekisimme lisäisimme muutoksen jokaiselle sivulle, millä notifikaation näyttävä koodi on, on parempi siirtää notifikaation näyttävä logiikka tiedostoon app/views/layout/application.html.erb

<div class="container">
  <% if notice %>
    <div class="alert alert-primary" role="alert">
      <%= notice %>
    </div>
  <% end %>

  <div class="row">
    ...
  </div>
</div>

ja poistaa se muista näkymätiedostoista, kuten app/views/beers/index.html.erb

Jos käytät Visual Studio Codea, niin voit käyttää replace in files -toimintoa poistamaan ylimääräiseksi jääneet <p id="notice"><%= notice %></p> -komennot.

Lisää komponentteja

Bootstrap tarjoaa paljon erilaisia komponentteja, esimerkiksi taulukot saa tyylikkäiksi käyttämällä Bootstrapin tarjoamaa komponenttia: https://getbootstrap.com/docs/5.2/content/tables/ . Taulukon normaali bootstrap-muotoilu saadaan käyttöön lisäämällä taulukon HTML-koodille luokka table, seuraavasti:

<table class="table">
  ...
</table>

Lisäämällä taulukolle vielä luokka table-hover, saadaan se rivi jonka kohdalla hiiri on muuttumaan korostetuksi, eli taulukon luokkamäärittelyksi tulee

<table class="table table-hover">
  ...
</table>

Tehtävä 1

Oluet listaava sivu muuttuu melko lukukelvottomaksi oluiden lukumäärän kasvaessa. Muutetaan olueiden näkymä käyttämään taulukkoa joka tyylitellään Bootstrapillä https://getbootstrap.com/docs/5.2/content/tables/

Jos muokkaat yhden oluen rivin käyttämällä partials-tiedostoa muista ottaa muutokset huomioon muissa tiedostoissa. Tässä tehtävässä kannattaa luopua partialin _beer.html.erb käytöstä oluiden taulukon renderöinnissä, tee siis taulukko kokonaisuudessaan tiedostoon views/beers/index.html.erb

Tehtävän jälkeen oluiden sivu voi näyttää esim. seuraavalta

Bootstrap tarjoaa valmiit tyylit myös painikkeille https://getbootstrap.com/docs/5.2/components/buttons/

Päätetään käyttää luokkaparin btn btn-primary määrittelemää sinistä painiketta. Seuraavassa esimerkki, missä luokka on lisätty oluen reittauksen tekevälle painikkeelle:

<h4>give a rating:<h4>

<%= form_with(model: @rating) do |form| %>
  <%= form.hidden_field :beer_id %>
  score: <%= form.number_field :score %>
  <%= form.submit "Create rating", class:"btn btn-primary" %>
<% end %>

Luokka voidaan lisätä myös niihin linkkeihin, jotka halutaan napin painikkeen näköisiksi:

<%= link_to('New Beer', new_beer_path, class:'btn btn-primary') if current_user %>

Tehtävä 2

Lisää sovelluksen ainakin muutamille painikkeille ja painikkeen tapaan toimiville linkeille valitut tyylit. Poisto-operaatioissa tyyliksi kannattaa laittaa btn btn-danger.

Tehtävä 3

Sovelluksemme lomakkeet ovat tällä hetkellä melko rumia. Tee ainakin uuden olutseuran luomislomakkeesta tyylikkäämpi Bootstrapin lomakkeiden muotoiluun tarkoitettujen komponenttien avulla.

Huom. jos käytät lomakkeiden apumetodeja kuten select, saatat joutua antamaan luokan html_options-hashissa. Ks. dokumentaatio Esim. selectiin luokka annettaisiin seuraavasti: <%= f.select :field, choices, {}, { :class => "luokka" } %>

Saat päättää lomakkeen tarkan tyylin itse. Eräs tapa muotoilla lomake on seuraava

Tehtävä 4

Muuta navigointipalkkia siten, että käyttäjän kirjautuessa kirjautunutta käyttäjää koskevat toiminnot tulevat menupalkin dropdowniksi alla olevan kuvan tapaan.

Apua löydät navbarin ohjeiden dropdown-elementtejä sisältävistä esimerkeistä.

Jos dropdownit eivät tunnu toimivan varmista, että application.js tiedoston requiret ja importit ovat oikein päin, eli requiret ennen importteja

Tehtävä 5

Tee jostain sivustosi osasta tyylikkäämpi käyttämällä jotain Bootstrapin komponenttia. Saat merkitä rastin jos käytät aikaa sivustosi ulkoasun parantamiseen vähintään 15 minuuttia.

Panimon aktiivisuus

Osa panimoista on jo lopettanut toimintansa ja haluaisimme eriyttää lopettaneet panimot aktiivisten panimoiden listalta. Lisätään painimotietokantaan aktiivisuuden merkkaava boolean-arvoinen sarake. Luodaan migraatio:

rails g migration AddActivityToBrewery active:boolean

Huom: koska migraation nimi alkaa sanalla Add ja loppuu olion nimeen Brewery, ja sisältää tiedon lisättävästä sarakkeesta, generoituu juuri oikea migraatiokoodi automaattisesti. Asia on kuitenkin syytä varmistaa tarkistamalla generoituneen migraatiotiedoston sisältö

class AddActivityToBrewery < ActiveRecord::Migration[7.0]
  def change
    add_column :breweries, :active, :boolean
  end
end

Suoritetaan migraatio ja käydään konsolista käsin merkkaamassa kaikki tietokannassa olevat panimot aktiiviseksi:

> Brewery.all.each{ |b| b.active=true; b.save }

Käydään luomassa uusi panimo, jotta saamme tietokantaamme myös yhden epäaktiivisen panimon.

Muutetaan sitten panimon sivua siten, että se kertoo panimon mahdollisen epäaktiivisuuden panimon nimen vieressä:

 <h2>
  <%= brewery.name %>
  <% if not brewery.active  %>
    <span class="badge bg-secondary">retired</span>
  <% end %>
</h2>

Panimon luomis- ja editointilomakkeeseen on syytä lisätä mahdollisuus panimon aktiivisuuden asettamiseen. Lisätään views/breweries/_form.html.erb:iin checkbox aktiivisuuden säätelyä varten:

<div>
  <%= form.label :active, style: "display: block" %>
  <%= form.check_box :active %>
</div>

Kokeillaan. Huomaamme kuitenkin että aktiivisuuden muuttaminen ei toimi.

Syynä tälle on se, että attribuuttia active ei ole lueteltu massasijoitettavaksi sallittujen attribuuttien joukossa.

Tutkitaan hieman panimokontrolleria. Sekä uuden panimon luominen, että panimon tietojen muuttaminen hakevat panimoon liittyvät tiedot metodin brewery_params avulla:

def create
  @brewery = Brewery.new(brewery_params)

  # ...
end

def update
  # ...
  if @brewery.update(brewery_params)
  # ...
end

def brewery_params
  params.require(:brewery).permit(:name, :year)
end

Kuten viikolla 2 totesimme on jokainen massasijoitettavaksi tarkoitettu attribuutti eksplisiittisesti sallittava permit metodin avulla. Muutetaan metodia brewery_params seuraavasti:

def brewery_params
  params.require(:brewery).permit(:name, :year, :active)
end

Päätetään, että haluamme näyttää panimoiden listalla erikseen aktiiviset ja epäaktiiviset panimot. Suoraviivainen ratkaisu on seuraava. Talletetaan kontrollerissa aktiiviset ja passiiviset omiin muuttujiinsa:

def index
  @active_breweries = Brewery.where(active: true)
  @retired_breweries = Brewery.where(active: [nil, false])
end

Kentän active-arvo voi olla joko eksplisiittisesti asetettu false tai nil jotka molemmat tarkoittavat eläköitynyttä panimoa, olemme joutuneet lisäämään jälkimmäiseen where-lauseeseen molemmat vaihtoehdot.

Copypastetaan näkymään taulukko kahteen kertaan, erikseen aktiivisille ja eläköityneille:

<h1>Breweries</h1>

<h2>Active</h2>

<p> Number of active breweries: <%= @active_breweries.count %> </p>

<div id="breweries">
  <% @active_breweries.each do |brewery| %>
    <%= render brewery %>
  <% end %>
</div>

<h2>Retired</h2>

<p> Number of retired breweries: <%= @retired_breweries.count %> </p>

<div id="retired_breweries">
  <% @retired_breweries.each do |brewery| %>
    <%= render brewery %>
  <% end %>
</div>

<p>
<%= link_to "List of beers", beers_path%>
</p>
<%= link_to("New brewery", new_brewery_path, class:"btn btn-primary") if current_user %>

Ratkaisu on toimiva, mutta siinä on parillakin tapaa parantamisen varaa. Parannellaan ensin kontrolleria.

Scopet

Kontrolleri siis haluaa listan sekä aktiivisista että jo lopettaneista panimoista. Kontrolleri myös kertoo kuinka nuo listat haetaan tietokannasta.

Voisimme tehdä kontrollerista siistimmän, jos luokka Brewery tarjoaisi mukavamman rajapinnan panimoiden listan hakuun. ActiveRecord tarjoaa tähän mukavan ratkaisun, scopet, ks. http://guides.rubyonrails.org/active_record_querying.html#scopes

Määritellään nyt panimoille kaksi scopea, aktiiviset ja eläköityneet:

class Brewery < ApplicationRecord
  has_many :beers, dependent: :destroy
  has_many :ratings, through: :beers

  validates :name, presence: true
  validates :year, numericality: { only_integer: true,
                                   greater_than: 1039,
                                   less_than_or_equal_to: ->(_) { Time.now.year } }

  scope :active, -> { where active: true }
  scope :retired, -> { where active: [nil,false] }

  include RatingAverage
end

Scope määrittelee luokalle metodin, joka palauttaa kaikki scopen määrittelevän kyselyn palauttamat oliot.

Nyt Brewery-luokalta saadaan pyydettyä kaikkien panimoiden lisäksi mukavan rajapinnan avulla aktiiviset ja lopettaneet panimot:

Brewery.all      # kaikki panimot
Brewery.active   # aktiiviset
Brewery.retired  # lopettaneet

Kontrollerista tulee nyt elegantti:

def index
  @active_breweries = Brewery.active
  @retired_breweries = Brewery.retired
end

Ratkaisu on luettavuuden lisäksi parempi myös olioiden vastuujaon kannalta. Ei ole järkevää laittaa kontrollerin vastuulle sen kertomista miten aktiiviset ja eläköityneet panimot tulee hakea kannasta, sen sijaan tämä on hyvin luontevaa antaa modelin vastuulle, sillä modelin rooli on nimenomaan toimia abstraktiokerroksena muun sovelluksen ja tietokannan välillä.

Kannattaa huomioida, että ActiveRecord mahdollistaa operaatioiden ketjuttamisen. Voitaisiin kirjoittaa esim:

  Brewery.where(active: true).where("year > 2000")

ja tuloksena olisi SQL-kysely

SELECT "breweries".* FROM "breweries" WHERE "breweries"."active" = ? AND (year>2000)

ActiveRecord osaa siis optimoida ketjutetut metodikutsut yhdeksi SQL-operaatioksi. Myös scope toimii osana ketjutusta, eli vuoden 2000 jälkeen perustetut, edelleen aktiiviset panimot saataisiin selville myös seuraavalla 'onelinerilla':

Brewery.active.where("year > 2000")

Tehtävä 6-7 (kahden tehtävän arvoinen)

Ratings-sivumme on tällä hetkellä hieman tylsä. Muuta sivua siten, että sillä näytetään reittausten sijaan:

kolme reittausten keskiarvon perusteella parasta olutta ja panimoa

viisi viimeksi tehtyä reittausta

Vihjeitä:

Jos panimolla/oluella ei ole yhtään ratingia, tuottaa ratingien keskiarvon laskeminen eli metodin average_rating kutsuminen todennäköisesti virheen (järjestäessäsi panimoita reittauksen perusteella). Korjaa metodi siten, että se osaa laskea reittausten keskiarvon myös reittaamattomille oluille/panimoille.

Tee luokalle Rating scope :recent, joka palauttaa viisi viimeisintä reittausta. Scopen vaatimaan tietokantakyselyyn löydät apuja linkistä http://guides.rubyonrails.org/active_record_querying.html, ks. order ja limit. Kokeile ensin kyselyn tekoa konsolista!

Parhaiden oluet ja panimot sekä innokkaimmat reittaajat kertovien scopejen teko ei onnistu yhtä helposti, sillä scopen palauttamat oliot pitäisi selvittää tietokantatasolla eli tarvittaisiin monimutkaista SQL:ää.

Scopejen sijaan voit tehdä luokille Brewery, Beer ja User luokkametodit (eli Javan terminologiassa staattiset metodit), joiden avulla kontrolleri saa haluamansa panimot, oluet ja käyttäjät. Esim. panimolla metodi olisi suunilleen seuraavanlainen:
class Brewery
 # ...

 def self.top(n)
   sorted_by_rating_in_desc_order = Brewery.all.sort_by{ |b| ... }
   # palauta listalta parhaat n kappaletta
   # miten? ks. http://www.ruby-doc.org/core-2.5.1/Array.html
 end
end
Metodia käytetään nyt kontrollerista seuraavasti:
 @top_breweries = Brewery.top 3
Huom: oluiden, tyylien ja panimoiden top-metodit ovat oikeastaan copypastea ja moduuleja käyttämällä olisi mahdollista saada koodin määrittely siirrettyä yhteen paikkaan. Kun olet tehnyt viikon kaikki tehtävät voit yrittää siistiä koodisi!

Älä copypastaa näyttöjen koodia vaan käytä tarvittaessa partiaaleja.

Tehtävä 8

Lisää reittausten sivulle myös parhaat kolme oluttyyliä ja kolme eniten reittauksia tehnyttä käyttäjää.

Reittausten sivu voi näyttää tehtävävien jälkeen esim. seuraavalta:

Sivun muotoiluun voi olla apua seuraavasta: https://getbootstrap.com/docs/5.2/layout/grid/#nesting

Näyttöjen koodin siistiminen helpereillä

Viikolla 3 lisäsimme luokkaan ApplicationController metodin current_user jonka määrittelimme myös ns. helper-metodiksi

class ApplicationController < ActionController::Base
  # ...
  helper_method :current_user

 end

näin sekä kontrollerit että näkymät voivat tarvittaessa käyttää metodia kirjaantuneena olevan käyttäjän identiteetin tarkastamiseen. Koska metodi on määritelty luokkaan ApplicationController on se automaattisesti kaikkien kontrollerien käytössä. Helper-metodiksi määrittely tuo metodin myös näkymien käyttöön.

Sovelluksissa on usein tarve kirjoittaa apumetodeja (eli Railsin terminologian mukaan helper-metodeja) pelkästään näyttötemplateja varten. Tällöin niitä ei kannata sijoittaa ApplicationController-luokkaan vaan hakemiston app/helpers/ alla oleviin moduuleihin. Jos apumetodia on tarkoitus käyttää useammasta näytöstä, on oikea sijoituspaikka application_helper, jos taas apumetodit ovat tarpeen ainoastaan yhden kontrollerin alaisuudessa olevilla sivuilla, kannattaa ne määritellä ko. kontrolleria vastaavaan helper-moduliin.

Huomaamme, että näyttöjemme koodissa on joitain toistuvia osia. Esim. oluen, tyylin ja panimon show.html.erb-templateissa on kaikissa hyvin samantapainen koodi, jolla sivulle luodaan tarvittaessa linkit editointia ja poistamista varten:

<% if current_user %>
  <%= link_to 'Edit', edit_brewery_path(@brewery), class:"btn btn-primary"  %>
  <%= link_to 'Destroy', @brewery, method: :delete, data: { confirm: 'Are you sure?' }, class:"btn btn-danger"  %>
<% end %>

Eriytetään nämä omaksi helperiksi, moduliin application_helper.rb

module ApplicationHelper
  def edit_and_destroy_buttons(item)
    unless current_user.nil?
      edit = link_to('Edit', url_for([:edit, item]), class: "btn btn-primary")
      del = link_to('Destroy', item, method: :delete,
                                     form: { data: { turbo_confirm: "Are you sure ?" } },
                                     class: "btn btn-danger")
      raw("#{edit} #{del}")
    end
  end
end

Metodi muodostaa link_to:n avulla kaksi HTML-linkkielementtiä ja palauttaa molemmat "raakana" (ks. http://apidock.com/rails/ActionView/Helpers/RawOutputHelper/raw), eli käytännössä HTML-koodina, joka voidaan upottaa sivulle.

Painikkeet lisätään esim. oluttyylin sivulle seuraavasti:

<h2>
  <%= @style.name %>
</h2>

<quote>
  <%= @style.description %>
</quote>

...

<%= edit_and_destroy_buttons(@style) %>

Näytön muodostava template siistiytyykin huomattavasti.

Painikkeet muodostava koodi olisi pystytty myös eristämään omaan partialiin, ja onkin hiukan makuasia kumpi on tässä tilanteessa parempi ratkaisu, helper-metodi vai partiali.

Tehtävä 9

Usealla sovelluksen sivulla näytetään reittausten keskiarvoja. Keskiarvot ovat Decimal-tyyppiä, joten ne tulostuvat välillä hieman liiankin monen desimaalin tarkkuudella. Määrittele reittausten keskiarvon renderöintiä varten apumetodi round(number), joka tulostaa aina parametrinsa yhden desimaalin tarkkuudella, ja ota apumetodi käyttöön (ainakin joissakin) näyttötemplateissa.

Voit käyttää helpperissäsi esim. Railsista löytyvää number_with_precision-metodia, ks. http://api.rubyonrails.org/classes/ActionView/Helpers/NumberHelper.html#method-i-number_with_precision

Reitti panimon statuksen muuttamiselle

Lisäsimme hetki sitten panimoille tiedon niiden aktiivisuudesta ja mahdollisuuden muuttaa panimon aktiivisuusstatusta panimon tietojen editointilomakkeesta. Kuvitellaan hieman epärealistisesti, että panimot voisivat vähän väliä lopettaa ja aloittaa jälleen toimintansa. Tällöin aktiivisuusstatuksen muuttaminen panimon tietojen editointilomakkeelta olisi hieman vaivalloista. Tälläisessä tilanteessa olisikin kätevämpää, jos esim. kaikkien panimoiden listalla olisi panimon vieressä nappi, jota painamalla panimon aktiivisuusstatuksen muuttaminen onnistuisi. Voisimme toteuttaa tälläisen napin upottamalla panimoiden listalle jokaisen panimon kohdalle sopivan lomakkeen. Teemme kuitenkin nyt toisenlaisen ratkaisun. Lisäämme panimoille Railsin oletusarvoisen kuuden reitin lisäksi uuden reitin toggle_activity, johon tehdyn HTTP POST -kutsun avulla panimon aktiivisuusstatusta voi muuttaa.

Tehdään tiedostoon routes.rb seuraava muutos panimon osalta:

resources :breweries do
  post 'toggle_activity', on: :member
end

Kun nyt teemme komennon rails routes huomaamme panimolle ilmestyneen uuden reitin:

  toggle_activity_brewery POST   /breweries/:id/toggle_activity(.:format)                                                 breweries#toggle_activity
                breweries GET    /breweries(.:format)                                                                     breweries#index
                          POST   /breweries(.:format)                                                                     breweries#create
              new_brewery GET    /breweries/new(.:format)                                                                 breweries#new
             edit_brewery GET    /breweries/:id/edit(.:format)                                                            breweries#edit
                  brewery GET    /breweries/:id(.:format)                                                                 breweries#show
                          PATCH  /breweries/:id(.:format)                                                                 breweries#update
                          PUT    /breweries/:id(.:format)                                                                 breweries#update
                          DELETE /breweries/:id(.:format)                                                                 breweries#destroy

Päätämme lisätä aktiivisuusstatuksen muutostoiminnon yksittäisen panimon sivulle. Eli lisätään panimon sivulle app/views/breweries/show.html.erb seuraava:

<%= link_to "change activity", toggle_activity_brewery_path(@brewery.id), data: {turbo_method: "post"}, class: "btn btn-primary" %>

Kun nyt klikkaamme painiketta, tekee selain HTTP POST -pyynnön osoitteeseen /breweries/:id/toggle_activity, missä :id on sen panimon id, jolla linkkiä klikattiin. Railsin reititysmekanismi yrittää kutsua breweries-kontrollerin metodia toggle_activity jota ei ole, joten seurauksena on virheilmoitus. Metodi voidaan toteuttaa esim. seuraavasti:

def toggle_activity
  brewery = Brewery.find(params[:id])
  brewery.update_attribute :active, (not brewery.active)

  new_status = brewery.active? ? "active" : "retired"

  redirect_to brewery, notice:"brewery activity status changed to #{new_status}"
end

Tominnallisuuden toteuttaminen oli varsin helppoa, mutta onko reitin toggle_activity lisääminen järkevää? RESTful-ideologian mukaan puhdasoppisempaa olisi ollut hoitaa asia lomakkeen avulla, eli polkuun breweries/:id kohdistuneella PUT-pyynnöllä. Jokatapauksessa tulee välttää tilanteita, joissa resurssin tilaa muutettaisiin GET-pyynnöllä, ja tästä syystä määrittelimmekin polun toggle_activity ainoastaan POST-pyynnöille.

Lisää custom routeista sivulla http://guides.rubyonrails.org/routing.html#adding-more-restful-actions

Admin-käyttäjä ja pääsynhallintaa

Tehtävä 10

Tällä hetkellä kuka tahansa kirjautunut käyttäjä voi poistaa panimoja, oluita ja olutseuroja. Laajennetaan järjestelmää siten, että osa käyttäjistä on administraattoreja, ja poisto-operaatiot ovat vain sallittuja vain heille

luo User-modelille uusi boolean-muotoinen kenttä admin, jonka avulla merkataan ne käyttäjät joilla on ylläpitäjän oikeudet järjestelmään

riittää, että käyttäjän voi tehdä ylläpitäjäksi ainoastaan konsolista

tee panimoiden, oluiden, olutseurojen ja tyylien poisto-operaatioista ainoastaan ylläpitäjälle mahdollinen toimenpide

Huom: salasanan validoinnin takia käyttäjän tekeminen adminiksi konsolista ei onnistu, jos salasanakenttiin ei ole asetettu arvoja:
> u = User.first
> u.admin = true
> u.save
  (0.1ms)  rollback transaction
=> false
Yksittäisten attribuuttien arvon muuttaminen on kuitenkin mahdollista validaation kiertävällä metodilla update_attr:
> u.update_attribute(:admin, true)
Validointien suorittamisen voi ohittaa myös tallentamalla olion komennolla u.save(validate: false)

HUOM: toteutuksessa kannattanee hyödyntää esifiltteriä

Tehtävät 11-12 (kahden tehtävän arvoinen)

Toteuta toiminnallisuus, jonka avulla administraattorit voivat sulkea jonkin käyttäjätunnuksen. Sulkeminen voi tapahtua esim. napilla, jonka vain administraattorit näkevät käyttäjän sivulla. Suljetun tunnuksen omaava käyttäjä ei saa päästä kirjautumaan järjestelmään. Yrittäessään kirjautumista, sovellus huomauttaa käyttäjälle että hänen tunnus on suljettu ja kehoittaa ottamaan yhteyttä ylläpitäjiin. Administraattorien tulee pystyä palauttamaan suljettu käyttäjätunnus ennalleen.

Voit toiteuttaa toiminnallisuuden esim. allaolevien vihjaamaan kuvien tapaan

Administraattori voi sulkea käyttäjätunnuksen käyttäjän sivulta

Administraattori näkee käyttäjien näkymästä suljetut käyttäjätunnukset

Jos käyttjätunnus on suljettu, kirjautuminen ei onnistu

Administraattori voi uudelleenaktivoida suljetun käyttäjätunnuksen käyttäjän sivulta

Tehtävä 13

Hyvin suurella todennäköisyydellä osa testeitä on hajonnut tämän viikon muutosten myötä. Korjaa testit.

Monimutkaisempi pääsynhallinta

Jos sovelluksessa on tarvetta monipuolisempaan pääsynhallintaan (engl. authorization), kannattanee asia hoitaa esim. cancan-gemin avulla ks. https://github.com/CanCanCommunity/cancancan

Rails-sovellusten tietoturvasta

Emme ole vielä toistaiseksi puhuneet mitään Rails-sovellusten tietoturvasta. Nyt on aika puuttua asiaan. Rails-guideissa on tarjolla erinomainen katsaus tyypillisimmistä web-sovellusten tietoturvauhista ja siitä miten Rails-sovelluksissa voi uhkiin varautua.

Tehtävät 14-16 (kolmen tehtävän arvoinen)

Lue https://guides.rubyonrails.org/security.html

Teksti on pitkä mutta asia on tärkeä. Jos haluat optimoida ajankäyttöä, jätä luvut 4, 5, 7.4-7.8, 8, 9 ja 10 lukematta.

Voit merkata tehtävät tehdyksi kun seuraavat asiat selvillä

SQL-injektio

CSRF

XSS

järkevä sessioiden käyttö

Tietoturvaan liittyen kannattaa katsoa myös seuraavat

https://guides.rubyonrails.org/action_controller_overview.html#force-https-protocol

https://guides.rubyonrails.org/action_controller_overview.html#log-filtering

Ylläolevasta dokumentista ei käy täysin selväksi se, että Rails sanitoi (eli escapettaa kaikki script- ja html-tagit yms) oletusarvoisesti sivuilla renderöitävän syötteen, eli esim. jos yrittäisimme syöttää JavaScript-pätkän <script>alert('Evil XSS attack');</script> oluttyylin kuvaukseen, koodia ei suoriteta, vaan koodi renderöityy sivulle 'tekstinä':

Jos katsomme sivun lähdekoodia, huomaamme, että Rails on korvannut HTML-tägit aloittavat ja sulkevat < -ja > -merkit niitä vastaavilla tulostuvilla merkeillä, jolloin syöte muuttuu selaimen kannalta normaaliksi tekstiksi:

 &lt;script&gt;alert(&#39;Evil XSS attack&#39;);&lt;/script&gt;

Oletusarvoisen sanitoinnin saa 'kytkettyä pois' pyytämällä eksplisiittisesti metodin raw avulla, että renderöitävä sisältö sijoitetaan sivulle sellaisenaan. Jos muuttaisimme tyylin kuvauksen renderöintiä seuraavasti

<p>
  <%= raw(@style.description) %>
</p>

suoritetaan JavaScript-koodi sivun renderöinnion yhteydessä:

Lisätietoa http://www.railsdispatch.com/posts/security ja http://railscasts.com/episodes/204-xss-protection-in-rails-3

Epilogi: mielipanimoiden ja tyylin refaktorointi

Tällä viikolla ei ole enää enempää tehtäviä. Riittää että luet tästä eteenpäin olevan materiaalin. Seuraavan viikon materiaali ei riipu millään tavalla tämän viikon päättävästä refaktoroinnista.

Viikon 4 tehtävissä 3 ja 4 toteutettiin metodit henkilön suosikkipanimon ja oluttyylin selvittämiseen. Seuraavassa on eräs melko suoraviivainen ratkaisu metodien favorite_style ja favorite_brewery toteuttamiseen:

class User
  # ...
  def favorite_style
    return nil if ratings.empty?

    style_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.style }
    averages = style_ratings.map do |style, ratings|
      { style: style, score: average_of(ratings) }
    end

    averages.max_by{ |r| r[:score] }[:style]
  end

  def favorite_brewery
    return nil if ratings.empty?

    brewery_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.brewery }
    averages = brewery_ratings.map do |brewery, ratings|
      { brewery: brewery, score: average_of(ratings) }
    end

    averages.max_by{ |r| r[:score] }[:brewery]
  end

  def average_of(ratings)
    ratings.sum(&:score).to_f / ratings.count
  end
end

Tutkitaan mielipanimon selvittävää metodia:

def favorite_brewery
  return nil if ratings.empty?

  brewery_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.brewery }
  averages = brewery_ratings.map do |brewery, ratings|
    { brewery: brewery, score: average_of(ratings) }
  end

  averages.max_by{ |r| r[:score] }[:brewery]
end

Erikoistapauksen (ei yhtään reittausta) tarkastamisen jälkeen metodi ryhmittelee group_by-metodin avulla ratingit niihin liittyvän panimo mukaan:

brewery_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.brewery }

Operaatio tuottaa hashin jonka avaimina ovat panimot, joita käyttäjä on reitannut ja arvona avainta vastaavan panimon saamat käyttäjän tekemät reittaukset.

Hash näyttää suunilleen seuraavalta

{
  { name: "koff" }: [
    { score: 10, beer_id: 3, user_id: 1 }, { score: 17, beer_id: 4, user_id: 1 }
  ],
  { name: "karjala" }: [
    { score: 20, beer_id: 7, user_id: 1 }, { score: 40, beer_id: 11, user_id: 1 }, { score: 9, beer_id: 8, user_id: 1 }
  ],
  { name: "weihenstephan" }: [
    { score: 44, beer_id: 12, user_id: 1 }
  ],
}

Seuraava komento

averages = brewery_ratings.map do |brewery, ratings|
  { brewery: brewery, score: average_of(ratings) }
end

muodostaa taulukon, minkä alkioina on hashejä, jotka sisältävät panimon ja siihen liittyvien reittausten keskiarvon.

[
  {
    brewery: { name: "koff" },
    score: 17
  },
  {
    brewery: { name: "karjala" },
    score: 21
  },
  {
    brewery: { name: "weihenstephan" },
    score: 40
  }
]

Metodin viimeinen rivi valitsee taulukon alkioista sen, jonka score on suurin ja palauttaa alkioon liittyvän panimon:

averages.max_by{ |r| r[:score] }[:brewery]

Lempityylin selvittävä metodi on rakenteellisesti täysin samanlainen ja saamme pienellä refaktoroinnilla rakennettua yleistetyn koodin, jonka avulla pystymme selvittämään sekä lempipanimon että tyylin.

Muutetaan ensin metodien käyttäjien apumuuttujien ja hash-avainten arvo vastaamaan toisiaan

def favorite_style
  return nil if ratings.empty?

  grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.style }
  averages = grouped_ratings.map do |group, ratings|
    { group: group, score: average_of(ratings) }
  end

  averages.max_by{ |r| r[:score] }[:group]
end

def favorite_brewery
  return nil if ratings.empty?

  grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.brewery }
  averages = grouped_ratings.map do |group, ratings|
    { group: group, score: average_of(ratings) }
  end

  averages.max_by{ |r| r[:score] }[:group]
end

Testit menevät edelleen läpi, eli toiminnallisuus ei ole muuttunut. Molemmat metodit ovat nyt lähes samanlaiset, ainoa ero on group_by-metodiin liittyvässä koodilohkossa

grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.style }
grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.brewery }

Saamme nämäkin rivin täsmälleen samanlaisiksi kutsumalla metodia epäsuoraan viime viikolta tuttua send-metodia hyödyntäen:

def favorite_style
  groupped_by = :style
  return nil if ratings.empty?

  grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.send(groupped_by) }
  averages = grouped_ratings.map do |group, ratings|
    { group: group, score: average_of(ratings) }
  end

  averages.max_by{ |r| r[:score] }[:group]
end

def favorite_brewery
  groupped_by = :brewery
  return nil if ratings.empty?

  grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.send(groupped_by) }
  averages = grouped_ratings.map do |group, ratings|
    { group: group, score: average_of(ratings) }
  end

  averages.max_by{ |r| r[:score] }[:group]
end

Testien suoritus antaa jälleen varmuuden siitä että toiminnallisuus pysyy muuttumattoman.

Metodit ovat nyt täysin samat lukuunottamatta muutujan groupped_by arvoa. Siirretään yhteinen logikka omaan metodiin

def favorite_style
  favorite(:style)
end

def favorite_brewery
  favorite(:brewery)
end

def favorite(groupped_by)
  return nil if ratings.empty?

  grouped_ratings = ratings.group_by{ |r| r.beer.send(groupped_by) }
  averages = grouped_ratings.map do |group, ratings|
    { group: group, score: average_of(ratings) }
  end

  averages.max_by{ |r| r[:score] }[:group]
end

Testit menevät edelleen läpi ja copypaste on poissa!

Uuden ratkaisumme etu on copypasten poiston lisäksi se, että jos oluelle määritellään jokun uusi "attribuutti", esim. väri, saamme samalla hinnalla mielivärin selvittävän metodin:

  def favorite_color
    favorite :color
  end

method_missing

Metodit favorite_style ja favorite_brewery olisi oikeastaan mahdollista saada toimimaan ilman niiden eksplisiittistä määrittelemistä.

Kommentoidaan metodit hetkeksi pois koodistamme.

Jos oliolle kutsutaan metodia, jota ei ole olemassa (määriteltynä luokassa itsessään, sen yliluokissa eikä missään luokan tai yliluokkien sisällyttämässä moduulissa), esim.

> u = User.first
> u.paras_bisse
NoMethodError: undefined method `paras_bisse' for #<User:0x00007f9b415269d8>
from /Users/mluukkai/.rbenv/versions/2.5.1/lib/ruby/gems/2.5.0/gems/activemodel-5.2.1/lib/active_model/attribute_methods.rb:430:in `method_missing'b:69:in `console'
>

on tästä seurauksena se, että Ruby-tulkki kutsuu olion method_missing-metodia parametrinaan tuntemattoman metodin nimi. Rubyssä kaikki luokat perivät Object-luokan, joka määrittelee method_missing-metodin.

Luokkien on sitten tarvittaessa mahdollista ylikirjoittaa tämä metodi ja saada näinollen aikaan "metodeja" joita ei ole olemassa, mutta jotka kutsujan kannalta toimivat aivan kuten normaalit metodit.

Rails käyttää sisäisesti metodia method_missing moniin tarkoituksiin. Emme voikaan suoraviivaisesti ylikirjoittaa sitä, meidän on muistettava delegoida method_missing-kutsut yliluokalle jollemme halua käsitellä niitä itse.

Määritellään luokalle User kokeeksi seuraavanlainen method_missing:

def method_missing(method_name, *args, &block)
  puts "nonexisting method #{method_name} was called with parameters: #{args}"
  return super
end

kokeillaan:

> u.paras_bisse
nonexisting method paras_bisse was called with parameters: []
NoMethodError: undefined method `paras_bisse' for #<User:0x00007f9b41c02ef0>
from /Users/mluukkai/.rbenv/versions/2.5.1/lib/ruby/gems/2.5.0/gems/activemodel-5.2.1/lib/active_model/attribute_methods.rb:430:in `method_missing'

Eli kuten ylimmältä riviltä huomataan, suoritettiin määrittelemämme method_missing-metodi. Voimmekin ylikirjoittaa method_missingin seuraavasti:

def method_missing(method_name, *args, &block)
  if method_name =~ /^favorite_/
    category = method_name[9..-1].to_sym
    self.favorite category
  else
    return super
  end
end

Nyt kaikki favorite_-alkuiset metodikutsut joita ei tunneta tulkitaan siten, että alaviivan jälkeinen osa eristetään ja kutsutaan oliolle metodia favorite, siten että alaviivan jälkiosa on kategorian määrittelevänä parametrina.

Nyt metodit favorite_brewery ja favorite_style "ovat olemassa" ja toimivat:

> u = User.first
> u.favorite_brewery.name
 => "Malmgard"
> u.favorite_style.name
  => "Baltic porter"

Ikävänä sivuvaikutuksena metodien määrittelystä methodmissing:in avulla on se, että mikä tahansa favorite-alkuinen metodi "toimisi", mutta aiheuttaisi kenties epäoptimaalisen virheen.

> u.favorite_movie
NoMethodError: undefined method `movie' for #<Beer:0x00007f9b408599f8>
from /Users/mluukkai/.rbenv/versions/2.5.1/lib/ruby/gems/2.5.0/gems/activemodel-5.2.1/lib/active_model/attribute_methods.rb:430:in `method_missing'

Ruby tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia mm. sen määrittelemiseen, mitkä favorite_-alkuiset metodit hyväksyttäisiin. Voisimme esim. toteuttaa seuraavan rubymäisen tavan asian määrittelemiselle:

class User < ApplicationRecord
  include RatingAverage

  favorite_available_by :style, :brewery

  # ...
end

Emme kuitenkaan lähde nyt tälle tielle. Hyöty tulisi näkyviin vasta jos favorite_-alkuisia metodeja voitaisiin hyödyntää muissakin luokissa.

Poistetaan kuitenkin nyt tässä tekemämme method_missing:iin perustuva toteutus ja palautetaan luvun alussa poiskommentoidut versiot.

Jos tässä luvussa esitellyn tyyliset temput kiinnostavat, voit jatkaa esim. seuraavista:

https://github.com/sathish316/metaprogramming_koans
myös kirja Eloquent Ruby käsittelee aihepiiriä varsin hyvin

Tehtävien palautus

Commitoi kaikki tekemäsi muutokset ja pushaa koodi GitHubiin. Deployaa myös uusin versio Fly.io:n tai Herokuun. Muista myös testata Rubocopilla, että koodisi noudattaa edelleen määriteltyjä tyylisääntöjä.

Jos Herokun kanssa on ongelmia niin muista käyttää tarkastelussa apuna heroku logs, jonka avulla pääset tarkastelemaan Herokun logeja. Sama onnistuu Fly.io:a käyttävillä komennolla fly logs

Tehtävät kirjataan palautetuksi osoitteeseen https://studies.cs.helsinki.fi/stats/courses/rails2022/

Provide feedback

Saved searches

Use saved searches to filter your results more quickly

viikko6.md

viikko6.md

Kisko afterparty pe 16.12. klo 16-18

Testeistä

Muistutus debuggerista

Bootstrap

Navbar

Grid

Notifikaatio

Lisää komponentteja

Tehtävä 1

Tehtävä 2

Tehtävä 3

Tehtävä 4

Tehtävä 5

Panimon aktiivisuus

Scopet

Tehtävä 6-7 (kahden tehtävän arvoinen)

Tehtävä 8

Näyttöjen koodin siistiminen helpereillä

Tehtävä 9

Reitti panimon statuksen muuttamiselle

Admin-käyttäjä ja pääsynhallintaa

Tehtävä 10

Tehtävät 11-12 (kahden tehtävän arvoinen)

Tehtävä 13

Monimutkaisempi pääsynhallinta

Rails-sovellusten tietoturvasta

Tehtävät 14-16 (kolmen tehtävän arvoinen)

Epilogi: mielipanimoiden ja tyylin refaktorointi

method_missing

Tehtävien palautus

Files

viikko6.md

Latest commit

History

viikko6.md

File metadata and controls

Kisko afterparty pe 16.12. klo 16-18

Testeistä

Muistutus debuggerista

Bootstrap

Navbar

Grid

Notifikaatio

Lisää komponentteja

Tehtävä 1

Tehtävä 2

Tehtävä 3

Tehtävä 4

Tehtävä 5

Panimon aktiivisuus

Scopet

Tehtävä 6-7 (kahden tehtävän arvoinen)

Tehtävä 8

Näyttöjen koodin siistiminen helpereillä

Tehtävä 9

Reitti panimon statuksen muuttamiselle

Admin-käyttäjä ja pääsynhallintaa

Tehtävä 10

Tehtävät 11-12 (kahden tehtävän arvoinen)

Tehtävä 13

Monimutkaisempi pääsynhallinta

Rails-sovellusten tietoturvasta

Tehtävät 14-16 (kolmen tehtävän arvoinen)

Epilogi: mielipanimoiden ja tyylin refaktorointi

method_missing

Tehtävien palautus