/
Avoin-opiskeluymparisto.html
653 lines (653 loc) · 22.5 KB
/
Avoin-opiskeluymparisto.html
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
188
189
190
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200
201
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213
214
215
216
217
218
219
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
232
233
234
235
236
237
238
239
240
241
242
243
244
245
246
247
248
249
250
251
252
253
254
255
256
257
258
259
260
261
262
263
264
265
266
267
268
269
270
271
272
273
274
275
276
277
278
279
280
281
282
283
284
285
286
287
288
289
290
291
292
293
294
295
296
297
298
299
300
301
302
303
304
305
306
307
308
309
310
311
312
313
314
315
316
317
318
319
320
321
322
323
324
325
326
327
328
329
330
331
332
333
334
335
336
337
338
339
340
341
342
343
344
345
346
347
348
349
350
351
352
353
354
355
356
357
358
359
360
361
362
363
364
365
366
367
368
369
370
371
372
373
374
375
376
377
378
379
380
381
382
383
384
385
386
387
388
389
390
391
392
393
394
395
396
397
398
399
400
401
402
403
404
405
406
407
408
409
410
411
412
413
414
415
416
417
418
419
420
421
422
423
424
425
426
427
428
429
430
431
432
433
434
435
436
437
438
439
440
441
442
443
444
445
446
447
448
449
450
451
452
453
454
455
456
457
458
459
460
461
462
463
464
465
466
467
468
469
470
471
472
473
474
475
476
477
478
479
480
481
482
483
484
485
486
487
488
489
490
491
492
493
494
495
496
497
498
499
500
501
502
503
504
505
506
507
508
509
510
511
512
513
514
515
516
517
518
519
520
521
522
523
524
525
526
527
528
529
530
531
532
533
534
535
536
537
538
539
540
541
542
543
544
545
546
547
548
549
550
551
552
553
554
555
556
557
558
559
560
561
562
563
564
565
566
567
568
569
570
571
572
573
574
575
576
577
578
579
580
581
582
583
584
585
586
587
588
589
590
591
592
593
594
595
596
597
598
599
600
601
602
603
604
605
606
607
608
609
610
611
612
613
614
615
616
617
618
619
620
621
622
623
624
625
626
627
628
629
630
631
632
633
634
635
636
637
638
639
640
641
642
643
644
645
646
647
648
649
650
651
652
653
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd">
<html lang="en" xml:lang="en" xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<head>
<meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-type"/>
<meta content="en-us" http-equiv="Content-Language"/>
<title>
/Avoin-opiskeluymparisto
</title>
</head>
<body>
<b>
<u>
Avoin opiskeluympäristö
</u>
</b>
<br/>
<br/>
Helsinki Hacklab kehittää avointa opiskeluympäristöä. Koko labi on paikka oppimiselle ja tekemiselle, mutta keskitytään tässä padissa sen nurkan säätämiseen jossa kurssit ja workshopit järjestetään:
<a href="http://helsinki.hacklab.fi/2015/01/vuoden-ensimmaiset-kurssit-takana">
http://helsinki.hacklab.fi/2015/01/vuoden-ensimmaiset-kurssit-takana
</a>
<br/>
<br/>
Labin tavoitteena on tehdä helppo setuppi niin vetäjälle kuin osallistujalle, niin verkko- kuin fyysisellä tasolla. Ympäristön pitää olla selkeästi dokumentoitu jotta satunnainenkin osallistuja pystyy hyödyntämään tarvitsemansa resurssit. Ei pidä lähteä rakentamaan uusia himmeleitä ilman, että miettii mihin niitä käytetään, millaista elinkaarta odotetaan ja miten ylläpidetään. Labi joutuu pitämään kollektiivisesti ympäristön pystyssä, mutta asioilla (päätteet/läppärit/palvelimet) on oltava omat admininsa.
<u>
Päätökset labin hankinnoista tekee hallitus
</u>
.
<br/>
<br/>
Lähtökohtaisesti labin avoin opiskeluympäristö on rakennettu avoimilla tekniikoilla ja avoimesti jaettavissa. Repo löytyy:
<a href="https://github.com/HelsinkiHacklab">
https://github.com/HelsinkiHacklab
</a>
//lisätään kun ehditään
<br/>
<br/>
FLUG (
<a href="http://www.flug.fi)">
http://www.flug.fi)
</a>
osallistuu omalla panoksellaan ympäristön kehittämiseen. Tämä tarkoittaa ainakin taloudellista tukea labille. Tästä lisää helmikuun 2015 aikana. //viHannes
<br/>
<br/>
Avoimen opiskeluympäristön kuvaus tullaan sisällyttämään labin toimintasuunnitelmaan jota Kremmen työstää helmikuussa. (ja tähän työstämiseen saa muutkin osallistua) //viHannes
<br/>
<br/>
HUOM! Alempana on niin tajunnan virtaa (enkä halua poistaa tekstiä), mutta nyt on pakko koostaa jotain konkreettista. Viitaten brainstorming sunnuntaihin 01.02. koostan asioita //viHannes
<br/>
<br/>
<br/>
<b>
Ohjelmistot/työasema v1.0
</b>
<br/>
Käyttöjärjestelmä:
<br/>
<ul>
<li>
Ubuntu 12.04
</li>
</ul>
Seuraavat sovellukset:
<br/>
<ul>
<li>
3d-printtaus: Cura
</li>
<li>
Arduino: Arduinon oma ide
</li>
<li>
Selain:
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
TÄSTÄ ALASPÄIN! Hyvin tajunnanvirtaa. //viHannes
<br/>
<br/>
<b>
Ohjelmistot
</b>
<br/>
Speksataan tähän kohtaan niitä ohjelmia joita kurssin vetäjät haluavat käytettävän.
<br/>
2015-02-01 1732: kaikkien yleiskoneisiin asennettujen softien pitää olla semmoisia joiden käytössä suurin osa vakiokaartista osaa neuvoa. Tämä keskustelu muutenkin siirtyi enemmän niihin yleiskoneisiin.
<br/>
<br/>
Hyvä vaihtoehto armilaudalle
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/35308/dtgtj/HP-255-G3-15-6-HD-AMD-E1-6010-4-GB-500-GB-Windows-8-1-64-bit">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/35308/dtgtj/HP-255-G3-15-6-HD-AMD-E1-6010-4-GB-500-GB-Windows-8-1-64-bit
</a>
200,- sis näppis, näyttö ja hiirenomainen laite. Vaikka koko kovalevy irti (tai tyhjäksi) ja pelkkä netbootti niin ei tartte miettiä yksittäisten koneiden ylläpitoa.
<br/>
<br/>
<ul>
<li>
Käytännössä rajautuu FOSS-sovelluksiin,
</li>
<li>
Inkscape
</li>
<li>
Gimp
</li>
<li>
PDF readeri
</li>
<li>
Hyviä fontteja /voi kai miettiä että jossain vaiheessa hankitaan painokelpoisia fontteja labille //viHannes
<ul>
<li>
Ei varmaan siihen yleiskoneelle tarvita.
</li>
</ul>
</li>
<li>
Blender
<ul>
<li>
Vaikea käyttää ja juuri kukaan ei osaa neuvoa. Eikö pyöri.
</li>
<li>
(jssmk osaa käyttää ja neuvoa o/ - kurssi tulossa joskus kohta )
</li>
</ul>
</li>
<li>
Open/Libre/Whatever-Office.
<ul>
<li>
Joku kevyt.
</li>
</ul>
</li>
<li>
Joku XXofficea kevyempi taulukkolaskenta
<ul>
<li>
Gnumerics ?
</li>
</ul>
</li>
<li>
tekstieditoreja
</li>
<li>
Cura 3D-printteriä varten.
<ul>
<li>
Ja repetier host mUVea
</li>
</ul>
</li>
<li>
OpenSCAD
</li>
<li>
FreeCAD
<a href="http://freecadweb.org/">
http://freecadweb.org/
</a>
<ul>
<li>
Vaikea käyttää ja kukaan ei osaa neuvoa
</li>
</ul>
</li>
<li>
Fritzing
</li>
<li>
Falstadin simulaattori olisi kiva jos onnistuisi pyörimään koneilla (Java)
</li>
<li>
KiCad
<ul>
<li>
Tässä on sellainen merkittävä ongelma että se (lähes) käyttökelpoinen versio eli bleeding edge päivittyy joka viikko ja kuukauden vanhat projektitiedosto ei ole enää yhteensopivia uusimman version kanssa. Tilanne ehkä paranee joskus, tai sitten ei mutta jokatapauksessa se vanha "stable" versio ei ole vakaa eikä käyttökelpoinen.
</li>
</ul>
</li>
<li>
Qucs
</li>
<li>
Eagle FREE
<ul>
<li>
Syövytystä varten toimii ihan PDF
</li>
<li>
Jos joku haluaa eagle-opastusta ja ei ole omaa läppäriä niin sitten näyttäjällä on kuitenkin oma läppäri.
</li>
<li>
Eaglen nettisivuilta: System requirements: Linux based on kernel 2.6 for Intel computers, X11 with a minimum color depth of 8 bpp, 32-bit runtime environment with the libraries libssl.so.1.0.0 and libcrypto.so.1.0.0.
</li>
<li>
Eaglesta ei ole kuin x86-linuxversio; joutuisi ajamaan palvelimen kautta ssh-X11-tunnelin läpi
</li>
<li>
Katsotaan järjestyisikö Eagle-kone labille jotenkin erikseen. Tällaisesta on ollut jotain juttua.
<ul>
<li>
Jos palvelin on x86-kone, niin ssh-X11 -tunnelointi on ihan validi vaihtoehto. Siinä on tietty joitain ongelmia palvelinvaatimusten suhteen, mutta toimisi.
</li>
<li>
FreeCAD vaatii kai saman tunneloinnin
</li>
</ul>
</li>
<li>
Syövytystä varten toimii ihan PDF
</li>
</ul>
</li>
<li>
Gcc-arm-käännösympäristö kiluineen ja kaluineen eli alustasta riippuen natiivi tai cross-gcc
</li>
<li>
wireshark
</li>
<li>
openocd
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
Tarvittavat koneet:
<br/>
<ul>
<li>
2 kpl koulutukseen ilman omaa läppäriä tuleville lainattavaa jotka nostetaan pöydälle ja sitten takas
</li>
<li>
1 kpl elehuoneeseen seisomakorkeudelle mountattuna, datalehtien selailuun yms
</li>
<li>
1 kpl olohuoneen nurkkaan seisomakorkeudelle (naulakon viereiseen? kellon alle?) tolppaan nettiselauskone (jolla siis voi tsekata nopeasti jonkun detailin tai reittioppaan)
</li>
<li>
1kpl 3D printtereille
</li>
<li>
1kpl optiselle kaivertimelle
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
<b>
Webympäristöt
</b>
<br/>
Tähän kohtaa ne kriittiset nettiympäristöt joita halutaan käyttään
<br/>
<ul>
<li>
Nettiselaimet ym. tietty
<ul>
<li>
codecademyn saitin olis kiva pyöriä, en tiiä onko raskas, mutta on tosi hyviä ohjelmointioppaita
</li>
<li>
Codebender. Selaimessa toimiva Arduinon ohjelmointisofta. Ilmoittaa koodaus virheet selkeämmin kuin Arduino ide, On coolimman näköinen ja sisältää myös Arduinon peruskirjastot. Eli aloittelijaystävällisempi. Tsekatkaa:
<a href="https://codebender.cc/how_it_works">
https://codebender.cc/how_it_works
</a>
//Jarmo
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
<b>
Hankinnat
</b>
<br/>
<ul>
<li>
Joku palvelinympäristö, jonka suunnittelu ja toteutus on oikeestaan tärkeempääkin kun että millä raudalla head unitit on toteutettu. Keskitetty hallinta ja verkosta buuttaaminen on tosi nättejä ajatuksena, aavistuksen hankalahkoja panna pydeen ja niiden kanssa elämän jatkuminen on olennaisesti mukavampaa kun irrallisten koneitten. Tää joka tapauksessa pitää jotenkin mitottaa ja suunnitella ja hankkia ja toteuttaa ja on edellytys noiden jäljempänä spekuloitujen päätekoneiden toiminnalle.
<ul>
<li>
vakioratkaisut, joihin on tukea laitteissa ja joita läbiläiset osaa käyttää, jotta ylläpidosta ei tule yhden yksittäisen henkilön taakka. dhcp/tftp/nfs taitaa olla edelleen ihan peruskamaa, mutta millä softilla se sitten tehään on jo valinnanvaraisempaa.
</li>
<li>
Debian + Lessdisks on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi. Suht simppleli setupata eikä lähtökohtaisesti edellytä mitään ihmeellistä. uBoot-firmiksellä varustetut SOC:t ainakin helppoja puukottaa toimimaan, samoin moni peruspc-rauta.
</li>
<li>
Koko projektihan dokumentoidaan githubiin, jotta se olisi toistettavissa ja helposti ymmärrettävä. - tämä dokumentointi sinänsä on myös oppimateriaalia ja osa oppimisympäristöä, jos kohta opetettavien määrä rajottuu niihin kouralliseen, ketä nyt sattuu linux-adminointi kiinnostamaan
</li>
</ul>
</li>
<li>
Päätelaitteet:
<ul>
<li>
Pointti on hoitaa keskitetysti hallittuna verkosta boottaavia ARM-purkkeja. Tämä helpottaa ympäristön ylläpitotyötä ja tekee ympäristöstä helposti skaalautuvan, kun paketinhallinnan ja conffauksen voi tehdä kaikille kerralla palvelimen kautta. Uuden koneen liittäminen ei tarvitse ideaalitapauksessa kuin liittämistä, loput hoituu boottipalvelimelta. Sitä voisi rahoittajalle ehkä perustella sillä, että tehdään setup-ohjeet avoimeksi ja siten helpoksi monistaa muissa ympäristöissä, esim koulut, kirjastot, yhdistykset jne. Virrankulutuskin on hyvin minimaalista arm-laudalla vs. peruspc läppärinä tai atx:nä.
<ul>
<li>
niin kauan kun puhutaan kokonaisuudesta, jonka näytölle tuodaan 240VAC on kaikki ethernetpowerointi suht irrelevanttia ja virtaa nää koneet muutenkaan ei tule syömään niin paljoa, että sillä olis suuresti väliä rahallisesti tai paikallisen eli läbin sisäsen sähkönjakelun kannalta oli alustana banana tai joku perusempi pieni pc
</li>
</ul>
</li>
<li>
Kotelointi tarkoitusta vastaavana labilla printattua / akryylistä tai vanerista laserleikattua tjsp. Mielellään näytön taakse menevää mallia näytön VESA-kiinnityksen ja varren väliin.
<ul>
<li>
Mockup-havaintomalli kotelointi/kiinnitysperiaatteesta:
<ul>
<li>
<a href="http://i.imgur.com/0VPeQj5.jpg">
http://i.imgur.com/0VPeQj5.jpg
</a>
</li>
</ul>
</li>
<li>
VESA-varsivaihtoehtoja:
<ul>
<li>
Pöytäkiinnitysvarsi 46,90€:
<ul>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/24060/cfdks/MediaLounge-monitorijalusta-poytaan-LCD-TFT-max-8kg-musta">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/24060/cfdks/MediaLounge-monitorijalusta-poytaan-LCD-TFT-max-8kg-musta
</a>
</li>
</ul>
</li>
<li>
Seinäkiinnitysvarsi 19,90€:
<ul>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/42906/drmhh/Mozi-LCD-Full-Motion-B1-13-27-television-seinateline">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/42906/drmhh/Mozi-LCD-Full-Motion-B1-13-27-television-seinateline
</a>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
<li>
Näppis ja hiiri pitää varmasti budjetoida myös, ellei sovelleta jotain vanhaa rämärautaa ja silloinkin on yleensä vapaana lähinnä jotain paljon pöytäpinta-alaa vaativia täyskokoisia AT-näppiksiä tai sitä suurempia multimedia/mummonäppiksiä. Jos hiiriä päädytään ostamaan, trackball olisi minimaalisen tilantarpeen ja kiinnipultattavuusoption vuoksi hyvä vaihtoehto. Langallisuus lienee ainoa varma optio, langattomien kanssa on sitten paristot/akut "aina" loppu ja jatkuvaa säätämistä niiden uusiminen.
<ul>
<li>
Läppärityylinen pieni näppäimistö 14,90€
<ul>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/25335/dmbmh/Deltaco-TB-600-ohut-USB-mininappaimisto-valkoinen">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/25335/dmbmh/Deltaco-TB-600-ohut-USB-mininappaimisto-valkoinen
</a>
</li>
</ul>
</li>
<li>
Kensington trackball 32,90€
<ul>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/18207/rqhm/Kensington-Orbit-Optical-trackball">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/18207/rqhm/Kensington-Orbit-Optical-trackball
</a>
</li>
</ul>
</li>
<li>
Fuj:tech USB-näppis trackpadilla 48,90€:
<ul>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/41725/chqhj/Fuj-tech-mininappaimisto-TouchPadilla-musta-USB">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/41725/chqhj/Fuj-tech-mininappaimisto-TouchPadilla-musta-USB
</a>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
<li>
Mielellään vähintään low-end pöytäkonetehoja vastaava purkki, eli ainakin Raspberry- ja Banana Pi ovat liian mopoja laitteita niin CPU:n kuin RAM:in osalta. Saisi siis mielellään olla vähintään dual-core ja rammia riittävästi (esim 2GB).
<ul>
<li>
Näyttiksen tuella ei liene suurempaa merkitystä kuin että toimii peruslinuxissa X11-framebufferina; videokiihdytys ja 3D-kiihdytys rajautuu linuxista ainakin toistaiseksi ajureiden puutteeseen usein x86/x86_64 -raudallakin pois.
</li>
<li>
Laudat olisivat siis lähemmäs 100€/kpl kuin 50€/kpl, jos halutaan 2GB rammia ja sen sellaista nykyselainten ja -työpöytäympäristöjen ajoon. 200€ kategoriasta löytyy sitten 4/8-ytimisiä lautoja 4GB rammilla, joskus enemmälläkin, jos halutaan future-proofia ja ei-niin-mopoja päätekoneita.
</li>
<li>
Verkkokorttikin saisi mielellään olla ihan kunnollista mallia, ei esim Raspberryn tapaan USB-verkkokortti USB-hubihärvelipiirillä, sillä kaikki I/O pullonkauloittuu verkon suorituskykyyn; 100Mbps todellinen; (8-10MB/sec todellista tiedonsiirtonopeutta) lienee about minimi ja vastaa hieman hitaamman mallista SD-korttia. Raspberryllähän ei pääse kuin pariinkymmeneen Mbps ja silloinkin suht reippaalla CPU-kuormalla.
</li>
</ul>
</li>
<li>
Laitteissa ei tarvita massamuistia eikä sen ylläpitoa, paitsi mahdollinen verkkoboottauslataaja esim pienellä SD-kortilla, jos laitteen oma firmis ei tue esim uBootilla verkosta boottaamista.
<ul>
<li>
Pahimmillaan huonosti tuettu setup lataa kerneli-imagen SD-kortilta, mounttaa NFS-jaot ja jatkaa sitten siitä. Mielelummin kuitenkin niin, että laitteen SD-korttipaikka säilyy vapaana esim 3D-printteriin tai omiin tiedostoihin mountattavalle SD-kortille, jolloin ei tarvitse leikkiä erillisillä USB-SD -sovittimilla.
<ul>
<li>
Labilla on laatikollinen USB-tikkuja jaossa
</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
<li>
Banana Pi ei ole paras vaihtoehto tähän sovellukseen. Tarjonnassa on hieman runsaudenpula-ongelmaa.
<ul>
<li>
Valikoimiin tulee uusia laitteita ja häviää vanhoja varsin ripeää tahtia, joten hankintapäätöksen hetkellä on punnittava vaihtoehdot ja tutkittava peruslinux-tuki; useissa oletuskäyttis on joku räätälöity Android.
</li>
<li>
GPIO-headerin olemassaolo ja hyödyntäminen ei välttämättä ole valintakriteeri, sillä koneita käytetään lähinnä päätteinä, joissa on näyttö, näppis ja hiiri.
</li>
<li>
Laitteita löytyy myös USB-muistitikun kokoisina vehkeinä, jotka tökätään HDMI-porttiin ja sisältävät usein ainakin USB- type A -portin ja joskus RJ45-liittimenkin.
</li>
</ul>
</li>
<li>
Toinen toteutusvaihtoehto on mennä tehokkaalla serverillä, jossa kaikkien kaikki sovellukset ajetaan ja näitä lautoja käytetään lähinnä X11-päätteinä. Silloin riittäisi hyvinkin minimaalinen suorituskyky päätteelle, mutta palvelinpuolella kustannukset nousevat suhteessa suorituskykyyn enemmän.
<ul>
<li>
X11-päätevaihtoehtoa voi joka tapauksessa harrastaa esim tilanteessa missä palvelin on x86(_64) -kone ja on tarve ajaa sovellusta, josta ei ole kuin x86(_64) -binäärejä olemassa tai vaatii enemmän muistia kuin mitä ARM-laudalla on käytettävissä.
</li>
</ul>
</li>
<li>
Käyttöpaikat, käyttötilanteet
<ul>
<li>
Pitäisikö olla esim. sellainen näyttö+kone -kombo, jota voisi halutessaan siirrellä paikasta toiseen? Ehkä jokin oletuskäyttöpaikka voisi olla, mutta halutessaan koneet voisi koota myös luokkatilaan pöydille koulutuskäyttöä ajatellen. Kone voisi tällöin olla kiinnitettynä näytön takaosaan.
<ul>
<li>
Koska näytöissä on VESA-kiinnikkeet, jalustoja voi olla moneen lähtöön erilaisia. Esim seinään pultattavia, pöytään ruuvattavia jne. Näytön taakse/eteen voi jonkun telineen tehdä näppiksen ja hiiren säilytystä varten, seinämalliin vaikka taitettavana hyllynä. Pöytään kiinnitettävät voi ruuvata pöydänkulmaan samaan tyyliin kuin vaikkapa lukuvalo-pöytälampun ja varren varassa siirrellä siihen minne sitä tarvitsee.
</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
<li>
<b>
Muita lautavaihtoehtoja:
</b>
<ul>
<li>
CubieBoard 2/3/4:
<a href="http://cubieboard.org">
http://cubieboard.org
</a>
</li>
<li>
<a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_single-board_computers">
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_single-board_computers
</a>
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
<b>
Projekti: webkamera koulutuskäyttöön // Rambo
</b>
<br/>
<ul>
<li>
Bananapi (tjsp
<b>
gigaeetteri
</b>
llä varustettu pikkasen järeämpi single-boardi)
</li>
<li>
<a href="http://www.dx.com/p/jrled-18w-300lm-6300k-110mm-r110-0416-white-light-cob-led-car-angel-eye-headlight-lamp-dc-12v-336735">
http://www.dx.com/p/jrled-18w-300lm-6300k-110mm-r110-0416-white-light-cob-led-car-angel-eye-headlight-lamp-dc-12v-336735
</a>
</li>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/0296/dfkbg/Logitech-C920-web-kamera">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/0296/dfkbg/Logitech-C920-web-kamera
</a>
</li>
<li>
<a href="http://www.dx.com/p/power-over-ethernet-poe-splitter-sapphire-207371">
http://www.dx.com/p/power-over-ethernet-poe-splitter-sapphire-207371
</a>
(tai philongi jos toi ei toimi, philong on varmaan satasen, juuri nyt en muista)
</li>
<li>
Jos ELL-i:n juniper ei ole paikalla niin
<a href="http://www.dx.com/p/hom-pse803-ieee802-3at-15-4w-gigabit-poe-injector-white-334719">
http://www.dx.com/p/hom-pse803-ieee802-3at-15-4w-gigabit-poe-injector-white-334719
</a>
(tai philongi jos toi ei toimi, maksaa about satasen)
</li>
<li>
<b>
Laadukas
</b>
8G muistikortti 15,-
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
<b>
Opiskeluympäristöä tai verkkoa tukevat hankitaehdotukset
</b>
<br/>
<ul>
<li>
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13511/dmrfq/Eaton-5P-850iR-VA-UPS-rakkimalli">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13511/dmrfq/Eaton-5P-850iR-VA-UPS-rakkimalli
</a>
</li>
<li>
tai
<a href="http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13681/dmrfs/Eaton-5P-1550iR-VA-UPS-rakkimalli">
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13681/dmrfs/Eaton-5P-1550iR-VA-UPS-rakkimalli
</a>
jos tarvitaan enemmän watteja jostain syystä
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
<b>
Tulityötila
</b>
<br/>
<ul>
<li>
Palo-ovi
<ul>
<li>
paloovi.com, tarjoushinta teräspalo-ovi EI₂ 60 9-10x21 R-karmi
<b>
349,-
</b>
sis. alv. 24%, värivaihtoehtoja ei kerrota
</li>
<li>
15.04.2013 uudemat uudiskohteet vaativat EI₂ luokka STS EN-13501-2, ei siis kannata katsella käytettyinä mistään koska eivät kelpaa (ovat varmasti aina sitä vanhaa luokitusta)
</li>
</ul>
</li>
<li>
Seinät
<ul>
<li>
Kilpuri osaa varmaan sanoa mitä maksaisi?
</li>
</ul>
</li>
<li>
Sammutus- ja turvavälineet
</li>
<li>
Kärynpoisto
</li>
<li>
Jos on rahaa mitä tuhlata niin sisäikkuna olohuoneen suuntaan
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
<b>
Projektikamera
</b>
<br/>
<ul>
<li>
Pääsivu:
<a href="./hacklab-x-labikamera.html">
http://kirjoitusalusta.fi/hacklab-x-labikamera
</a>
</li>
<li>
Jos loput Minela-hankinnat ei ala kohta etenemään niin laitetaanko loput rahat sitten heti kameraan (Olympus Stylus Tough TG 850)? // jep. ollaan helmikuussa. 3kk on pian mennyt. Pitää purkaa varaukset ja katsoa rahat. Tämän kanssa eteenpäin. // 02.02.2015 viHannes
</li>
<li>
<b>
Päätetty hankkia ja tilattu 3.2.2015
</b>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
<b>
<u>
Muuta aiheeseen liittyvää
</u>
</b>
<br/>
<br/>
<b>
Keittiö
</b>
<br/>
-pantterinvärinen kahvinkeitin
<br/>
<ul>
<li>
viHannes on löytänyt hyviä kuvia keittiöistä
<ul>
<li>
<a href="http://40.media.tumblr.com/704fe0c4dd1c59e7950afc25b2dbbf7b/tumblr_ngr1dqKv8y1r2lohvo1_500.jpg">
http://40.media.tumblr.com/704fe0c4dd1c59e7950afc25b2dbbf7b/tumblr_ngr1dqKv8y1r2lohvo1_500.jpg
</a>
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
<b>
Puhujanpöntto
</b>
<br/>
<ul>
<li>
HDMI-jakaja
</li>
<li>
Lähikuvakamera työstettävästä projektista (esim. leipälauta)
<br/>
<br/>
</li>
</ul>
<b>
Kylttityöryhmä
</b>
<br/>
<br/>
<b>
Roudauslaatikot
</b>
<br/>
<br/>
<br/>
</body>
</html>