This is an example MVC framework with example project.
Sorry, all the documentation and comments are in Finnish.
--

Tämä on esimerkki MVC-frameworkista ja pienestä työtuntikirjain-softasta.
En ole tutustunut perlin dokumentointitapaan, joten kirjoitan nyt vain
tällaisen tekstitiedoston.


Hakemistorakenne
----------------

lib             Framework, moni eri sivusto voisi käyttää samaa framework-
                hakemistoa.
app             Sivusto
app/models      Modelit, eli Class::DBI-luokat sivuston käyttämistä tauluista.
app/controllers Controllerit, jokaista sivun loogista kokonaisuutta vastaavat
                komponentit, joista aina yksi on aktiivinen per sivulataus.
app/views       Templatet, jaettuna controllerien mukaisiin hakemistoihin.
www             HTTP-palvelimen document root, staattiset tiedostot yms.
config          Tietokannan yms. konfiguraatiotiedostot
scripts         Kehittämistä ja asentamista varten tehtyjä pieniä skriptejä


Ympäristö
---------

Aina ajettaessa joko normaalia sivupyyntöä tai jotain komentorivipohjaista
komentoa, ohjelma käyttäytyy vähän eri tavalla, riippuen mikä on ympäristö-
muuttujan HOURS_ENV (huono nimi, koska se tällä hetkellä viittaa juuri tähän
sovellukseen, eikä frameworkiin) arvo. Oletuksena on olemassa kolme ympäristöä:
dev, prd ja test. Kaikilla näillä on omat tietokanta-asetuksensa, jolloin
samaa installaatiota voi käyttää sekä testaukseen, tuotantoon ja automaattisten
unit-testien ajamiseen, ilman että ympäristöt häiritsevät toisiaan.

Jos HOURS_ENV:ä ei ole asetettu, se oletetaan dev:ksi.

Peruskäsitteitä
---------------

Sivupyyntö "GET /foo/bar/2" tarkoittaa tiedostossa app/controllers/Foo.pm
majailevan Foo-controllerin bar-actionin, eli get_bar -metodin, kutsumista
parametrillä 2. POST-pyynnöt mappautuvat ensisijaisesti post_-prefiksattuihin
metodeihin, mutta fallbackina on aina get_-alkuiset metodit.

Esim:
Tyypillinen url voisi olla /users/edit/3, jossa Users.pm voisi näyttää tältä:

Package Users;
<tähän periytymiset, new-metodi, strict-määrittelyt jne>
sub get_edit {
  my $self = shift;
  $$self{'vars'}{'user'} = User->retrieve(shift);
}
sub post_edit {
  my $self = shift;
  my $user = User->retrieve(shift);
  $user->set(%{$self->getvars('user.'));
  $user->update() ? $self->flash_notice_now('User saved')
          : $self->flash_error_now('Error while saving user');
}

$$self{'vars'} on hashref, joka viedään templateen sellaisenaan. Nyt siis
vaikka Template Toolkit-tyyppisessä viewissä voisi käyttäjän nimen
tulostaa näin: ${user.name}.

$self->getvars('user.') palauttaa kaikki sellaiset post-parametrit hashref:nä,
jotka alkavat "user." -merkkijonolla. Palautuksessa tämä prefix poistetaan.
Eli jos kentät on nimettynä oikein HTML:ssä, voidaan getvars:n ulostulo suoraan
pulauttaa set-metodille. Tässä ei nyt oteta huomioon mahdollista
tietoturvariskiä, jos kaikkia taulun kohtia ei saa suoraan muokata.

"flash" on tapa saada virhe- ja ilmoitusviestit käyttäjälle. Käytössä on neljä
metodia: flash_{notice,error}{,_now}. _now-pääte tarkoittaa samalla
sivunlatauksella annettavaa viestiä, kun muulloin viesti näytetään vasta
seuraavalla sivunlatauksella. Tätä tarvitaan redirect:n kanssa:
sub post_login {
  my $self = shift;
  $my login_ok = ..;
  if ($login_ok) {
    $self->flash_notice('Login ok');
    $self->redirect('/frontpage');
  } else {
    $self->flash_error_now('Try again');
  }
}

$self->redirect -metodilla voi ohjata käyttäjän välittömästi toiselle
sivulle. Jos redirectiä tai muuta renderöintimuotoa ei ole erikseen
määritelty, ajetaan view-tiedosto hakemistosta
app/views/<lc controller>/<lc action>.*, eli äskeisessä esimerkissä
ladattaisiin epäonnistuneen kirjautumisen yhteydessä sivu
app/views/users/login.*

Tämän toiminnallisuuden voi toki ohittaa, kuten se on tässä esimerkkiohjelmassa
tehty. Tässä ohjelmassa toimitaan muuten edellä olevan selostuksen mukaan,
mutta jos määriteltyä template-tiedostoa ei ole, renderöidään shared/default.*
-view.

Template voi olla monen tyyppinen, sen tiedostopääte ratkaisee miten sitä
käsitellään. Tällä hetkellä käytössä on vain yksi tyyppi, .tt = Template
Toolkit.


Arkkitehtuuri / "Control flow"
------------------------------

Sivupyynnön eteneminen:

1) index.pl luo uuden kontrollerin Base->factory -metodilla

2) Base-luokka lataa kirjastoja ja säätää Autouse-hakemistot kuntoon.
   Base->factory luo CGI-instanssin ja päättelee sivupyynnön perusteella,
   minkä controllerin se luo, ja minkä actionin se myöhemmin suorittaa ja
   millä parametreillä.

3) Base->factory luo itse kontrollerin, joka periytyy Base-luokasta. Yleensä
   käytetään sovelluskohtaista Application-kontrolleria Basen ja lopullisen
   kontrollerin välissä. Nyt kontrolleri luo CGI::Session-olion yms.

4) index.pl suorittaa luodulle oliolle render-metodin.

5) Base-luokassa määritelty render-metodi ajaa triggereitä, määrittelee
   templatelle oletusmuuttujia ja lopulta ajaa itse actionin. Tämän jälkeen
   se päättää ollaanko tekemässä redirectiä vai näyttämässä normaalia viewiä
   template-tiedoston avulla. Se myös etsii templaten, lataa sen tarvitseman
   kirjaston, hoitaa headerit ja tulostaa sivun.

Skriptit
--------

scripts/mysql_sh
 * Avaa mysql-tulkin määritellyillä tietokanta-asetuksilla aktiivisella
   ympäristöllä.

scripts/console
 * Lataa Base-luokan ja käynnistää Perl-tulkin (psh) aktiiviseen ympäristöön.
   Tässä voi esim modeleita käyttää suoraan.

scripts/server
 * Käynnistää lighttpd-serverin testausta varten aktiiviseen ympäristöön,
   katso sen puolidynaaminen konfiguraatio config/lighttpd.conf

scripts/gen_db
 * Luo kolme tietokantaa ja niille käyttäjät annetuilla prefixeillä, sekä
   muodostaa tästä db.ini -konfiguraatiotiedoston.

scripts/init_db
 * Käytännössä pulauttaa aktiivisen ympäristön määrittelemään tietokantaan
   config/db.sql:ssä määritellyt taulut. Tämä ei ole todellakaan oikea tapa
   luoda tauluja, mutta kelpaa paremman puutteessa.

scripts/apt-get
 * Asentaa tarvittavat deb-paketit