Korjattu: Lainausmerkki on erikoismerkki.

aapo · Oct 1, 2012 · 3dee209 · 3dee209
1 parent dda85c4
commit 3dee209
Show file tree

Hide file tree

Showing 2 changed files with 3 additions and 3 deletions.
diff --git a/sisalto/01-luvut/01-numerot.tex b/sisalto/01-luvut/01-numerot.tex
@@ -10,7 +10,7 @@ \subsubsection*{Yleisesti lukujen merkitsemisestä}
 
 Helpoin ja yksinkertaisin tapa merkitä lukumäärää on käyttää vain yhtä merkkiä ja toistaa sitä:
 
-\missingfigure{Piirrettynä "tukkimiehen kirjanpitoa" ja  vertaus arabialaisilla numeroilla}
+\missingfigure{Piirrettynä ''tukkimiehen kirjanpitoa'' ja  vertaus arabialaisilla numeroilla}
 
 Kun käytettävissä olevien merkkien määrää lisää, suuria lukuja voi kirjoittaa lyhyempään muotoon. Tilanne on verrattavissa vaikkapa kiinan kieleen, jossa on käytössä satoja erilaisia kirjoitusmerkkejä. Merkeissä on paljon muistettavaa, mutta toisaalta kokonaisen lauseen voi kirjoittaa vain parilla kirjoitusmerkillä.
 
@@ -102,7 +102,7 @@ \subsection*{Lukujärjestelmät}
 
 \section{Kirjaimet symboleina luvuille}
 
-"Jos tämä on kerran matematiikkaa, niin miksi käytätte kirjaimia?" kysyy peruskoulun alaluokkien oppilas. Lyhyt vastaus on, että näin saamme yleistettyä monia tuloksia, eikä meidän tarvitse tutkia vain erikoistapauksia.
+''Jos tämä on kerran matematiikkaa, niin miksi käytätte kirjaimia?'' kysyy peruskoulun alaluokkien oppilas. Lyhyt vastaus on, että näin saamme yleistettyä monia tuloksia, eikä meidän tarvitse tutkia vain erikoistapauksia.
 
 Numeroita kuvaavat merkit ovat mielivaltaisia symboleita. Lukujakin edustamaan päädytään joskus käyttämään jotakin lyhennysmerkintää, yleensä yksittäisiä latinalaisten aakkosten kirjaimia. Kenties yleisin mielivaltaista, tuntematonta lukua edustava symboli on kirjain $x$. Kulmien suuruuksia merkitään yleensä kreikkalaisilla kirjaimilla kuten $\alpha$ (alfa), $\beta$ (beeta) ja $\gamma$ (gamma).
 

diff --git a/sisalto/01-luvut/05-desimaaliluvut.tex b/sisalto/01-luvut/05-desimaaliluvut.tex
@@ -32,7 +32,7 @@ \chapter{Desimaaliluvut}
 $21,37 = 2 \cdot 10^1 + 1 \cdot 10^0 + 3 \cdot 10^{-1} + 7 \cdot 10^{-2} = 2 \cdot 10 + 1 \cdot 1 + 3 \cdot \frac{1}{10} + 7 \cdot \frac{1}{100} = 21 + \frac{3}{10} + \frac{7}{100} = \frac{21 \cdot 100}{100} + \frac{3 \cdot 10}{10 \cdot 10} + \frac{7}{100} = \frac{21 \cdot 100 + 3 \cdot 10 + 7}{100} = \frac{2100+30+7}{100} = \frac{2137}{100}$
 \end{esimerkki}
 
-Toisaalta päästään paljon helpommalla, kun huomataan, että voidaan vain kertoa ja jakaa koko luku "niin monella kympillä, kuin on numeroita desimaalipilkun jälkeen". Täsmällisemmin sanottuna $10^n$:llä, jossa $n$ on pilkun jälkeen tulevien numeroiden määrä.
+Toisaalta päästään paljon helpommalla, kun huomataan, että voidaan vain kertoa ja jakaa koko luku ''niin monella kympillä, kuin on numeroita desimaalipilkun jälkeen''. Täsmällisemmin sanottuna $10^n$:llä, jossa $n$ on pilkun jälkeen tulevien numeroiden määrä.
 
 \begin{esimerkki}
 $21,47 = 21,47 \cdot 1 = 21,47 \cdot \frac{10^2}{10^2} = \frac{21,47 \cdot 100}{100} = \frac{2147}{100}$